O N I G O O
ENE XUUDSIIG TOMRUULJ YZEX
1. Delhiin olon ulsiin erdemtdiin uulzalt bolj gene.Neg erdemten bosood:-Delhii deer hamgiin anh mongol hun uussen gehed mongol erdemten -tegelgui yahav, it's cool gej gene.getel nogoo hun urgeljluulj:-gehdee mongol hunii daraa jinhene xun uussen gej gene. mongol erdemten bantav. Udalgui dahin neg hun bosood:-Delhii suirvel hamgiin suuld mongol hun uldene gejee. mongol erdemten -tegelgui yahav gesen chini nogoo hun:-tegehdee mongoloos busad ni bugd MARS ruu nisne gejee.
2. Emnelegt emchluuleed ovoo zugeer bolj baisan 1 galzuug emnelgees gargax gej emch nariin zovolgoonoor oruulj gene. Emch: chamaig emnelgees gargaval yax uu? gej asuuxad ovchton: bi endees 13-n nomert suugaad,tend buugaad,tiim xayagaar gertee xariad ... gex meteer zov yarij baisanaa ''rezin olj avaad chavx xiigeed shuvuu xarvana'' gej xeleed buruutaj emchluulex xugatsaagaa sunguuljee. 1 sariin daraa emchilj baigaa emch ni:''odoo ch ix saijirsan'' geed mon l emch nariin zovolgoond oruuljee. emch nar asuugaad l baij ovhcton zov xariulaad l baij. emch: za oroi bolxoor yax ve? ovchton:untana. emch: xaana untax ve? ovchton: avgainxaa ovort l untalgui yax ve. emch: zov. tegeed yax ve? ovchton: omdiig ni tailaad, reziniig ni avaad chavx xiigeed shuvuu xarvana....
3. Galzuugiin emnelegt shinie ovchton irj gene. getel nogoo ovchton :bi CHINGIS XAAN baina gejee getel emch ni nogoo ovchtong oroondoo oruulj ireed : ee ashgui chi ed nart namaig JAMUUX gedgiig oilguulaad ogooch gejee.
4. Neg chukcha and yavaxaar bolj gene. Tegeed tsag agaar yamar baix ni ve? geed boo deer ochij asuuj gene.Boo gal tulj userch userch baisnaa -tsag agaar saixan baina, yavj bolno gejee. chukchag yavsnii daraa boo neeree yamar odor baix ni ve? geed tsag agaarch deer ochij asuutal tsonxoo neej xarsnaa -onoodor tsag agaar goe baina! xaraxgui yu! ter chukcha and yavj baina gejee.
5. Neg zaluu shiv shinexen budag ni xanxalsan benz mashin avch gene. tegeed zamaar yavj baigaad neg uulzvar deer zogstol araas ni TVG geed l morgoj gene. uurlaad garch xartal neg yambii moskvichnoos neg ovgon buuj ireed -za minii xvv ovoogoo neg udaa uuchilchix, ovoogiinx ni gants nasnii unaa, amidral mini geed l uyraaj gene. zaluu ch tsaash yavj bas neg uulzvar deer ireed zogstol bas l araas ni morgoj gene.zaluu yamar azgyi odor ve? geed tolindoo xarsan chini nogoo ovoo garaaraa dallaad -ovoo ni bainaa! gej gene.
6. Neg uulgamch anchin tarvaga agnahaar otjee. huleej huleej oroi ni neg tarvaga nuhneesee garchee. tegehed anchin "Tegnee ter" gej hashgirchee
7. Bagsh ni Bobka-g "aav graash ruu yavav"gesen oguulberiig oguulberiin gishuudeer yalga gejee.Getel Bobka: aav-oguulegdehuun,yavav-oguulehuun,graash-shaltag gejee
8. Negen udaa tuulai bar-nd pivo uuj baijee. Tegsen gadnaas arslan orj ireed Saina uu tuulai chi end yu hiij bgaa yum be gesen chine tuulai hamag hurdaaraa bar-naas garch guigeed gertee ireed haalgaa tugjeed thonhoo haagaad oron dooroosoo arslangiin zurgiig gargaj ireed "mai chi! minii haana yu hiih chamd ymar hamaatai yum" gejee.
9. Heden huuhduud sags togloj bh yum gene .getel 5 nastai huu ni aavaasaa :aavaa ene huuhduud yagaad neg bumbuguu bulaatsaldaad bgaa yum be? aav eej ni bugded ni neg negiig avch ugch boldoggui yum uu ?
10. Shorond: -Onoodor ogloonii xoolond tsai ogno! -saxartai u? -tanai geriin krantnii us saxartai baisan uu? aan!
11. Bagsh: -danxand tsai butslaxad usnii molekuluud yadag ve? Suragch: -Ami ni temtseed garax gej danxnii tagiig deesh ni orgodog.
12. Doctoriin omno asuugdaj suusan oyutan oxin: -Bagshaa! ta nadruu jaaxan tongoigooch gexed doctoriin nyd ni sergej xaraav: -U genee yax gej? xemeen seetegnexed oxin -Zygeer l, tanii xalzan tolgoi deer nar oij gyalbaad baina gej gene.
13. 2 naiz amraltand yavahaar bolov Getel nisleg n oor uchir bie bieneesee zorj ochih bolchihov Neg ni "Hervee bi turuulj ochvol ene naadag zurgiig zochid buudliinhaa haalgan deer n naachihya" gev Tegtel nogoodoh n "Za tegie, hervee bi turuulj ochvol naad zurgiig chin huulaad avchihaya" gejee
14. Neg nohor nogoo nohroosoo chi oros hel her medeh ve gej gene. Nogoo nohor n sain medne gej. Har gedgiig orosoor yu gedeg ve gej. Nogoo nohor n chornii gej gene. Tegvel hav har gedgiig yu geh ve gejee. Tegtel nogoo nohor n chov chernii gej genee. Tegtel nogooh n za tegvel choniig yu gedgiim gej gene. Nogoo nohor chi iimhen yum meddeggui yum uu? Nu pogodi gedgiim gejee.
15. 1 hun yavj baital genet bird garch ireed chamd yu heregtei ve tuuniig chin ogoe gev. Nogoo hun nileed bodoj baigaad MASHIN gevel nogoo Bird: Mongoo ogchih tegvel bi avaad ogoe gejee.
16. Hoyor biznesmen yylzav. Neg ni bi uhmeer baina gejee. tuunees amarhan yum haana baina holsnii alyyrchin holsolchihgui yu . nadad mongo baidaggui gejee. iim yuman deer naiz ni tyslaj bolno shuu gejee
17. Negen shoun deer Emotion xamtlag duulchixaad orsniix ni daraa xumuus "Xar sarnai, Xar sarnai" geed orilood baij gene.Ix l udalgui Emotion-nii Sarnai garj ireed bayarlalaa BAYARLALAA gej gene
18. Chukcha Antraktid ruu yavah gej baiv. Getel tereer horgogch avchee! Naiz ni ihed gaihaj, Chi horgogchoor yah gee ve, tend chin ih huiten horgogchnii hereg baihgui shuu dee gejee! Getel Chukcha: Harin tiimee, horgogchind -5", harin tend -50" shuu dee! Bi haaya horgogchindoo orj dulaatsah gesen yumaa!
19. Aav ni huudee helj baina: Chi hicheelee sain hiij bai! Chinii nasan deer Abraham Lincolin angiinhaa hamgiin sain suragch ni baisan yum.Gejee Huu ni: Tegvel ter chin tanii nasan deer Amerikiin eronhiilogch baisan yum!
20. 2 galzuugiin emnelgiin ovchton orgoj baiv Getel neg n buderchihev. Untaj baisan manaach sereed "hen be?" Gej asuuhad nogoo ovchton "Miau" gejee Manaach muur baina gej bodood butsaad untchihav Tegtel 2 dahi galzuu n bas buderchihev Manaach hen be? gehed n "hoer dahi miau" gej tenegtev
21. Usnii uher anaash onhruush 3 baij gene. Ter gurviig tsaazlahaar boljee. Tegeed tedniig duujleheer bolj, getel usnii uhriig diileh ols ugui anaashtai duitseh shon ugui harin onhruushiig duujilj bolohgui baij gene. tegeed tedniig usand jivuuleh getel usnii uher bolohoor usand jivehgui anaashiin tolgoi ni tsuhuigaad onhruush huvj garj ireed jivuulj bolsongui gene. tegeed tedniig 9 davhraas shideheer boljee. hamgiin turuund usnii uhriig shidjee, getel 9,8,7,6,5,4,3,2,1,-1,-2,-3... geed dooshoo tsom.Anaashiig shidehed 9,8,7... geed zogschij.Unhruushiig shidehed 9,8,7,6,5,4,3,2,1,1, 2, 3, 4, 5... Ingeed ter 3-g yaaj ch chadalgui sullan yavuuljee.
22. Negen Anagaaxiin oyutan boos sydalj baijee. tegeed tuuniigee tsagaan tsaasan deer taviad user gesend boos userchee daraagiin udaa buh holiig n tasdaj taviad odoo user gesend boos usersengui .getel oyutan tailangiinhaa devtert boosnii sonsoh erhten holondoo bdag yum bna gej bichjee.
23. Chapaev shine zuulun or khudaldaj avaad untaj bailaa. Petka ireed chapaeviig gazart taviad uuruu oron deer ni garaad untchihav. Shunu dund chapaev -huue, petka - yasan be? bi mori harah gesen chin ornoosoo buuj chaddaggui ee...
24. Neg chukcha er sugalaand kamaz hojjee. Jiliin daraa tuunees kamaz ni yamar baigaag asuuval , er ni bolomjiin yum. kabin ni dulaahan, gereltei,daanch nohoinuud maana amarhan sulidchaad baih yum gejee.ter tubt kamazaa nohoinuudaaraa chiruulj baijee.
25. Mongol fakistan 2 arhi uujee. mongol- chingis khan tanai nutgiig archaad ungersen gejee fakistan-chingis manaid ireegui gev. mongol-ta nariig modon deer baihad bid nar moritoigoo dairaad ungursun yum gejee...
26. Delhiin hamgiin hatuu duhtai huniig shalgaruulah boljee.ehleed oros duhaaraa banzan deer hadaas shaaj oruulah bolj morgoj morgoj dund ni oruulaad orhij gene daraa ni china morgood bur tsaash ni oruulchihaj gene mongol morgoj morgoj tald oruulad barahgui ni geed bolijee tegeed hamgiin hatuu duhtai huneeg shalgaruulahad mongol gej gene. yagaad gesen chini hadaasiig uzuurtei talaar ni morgood tavaar ni oriilsan baij gene
27. Shuuh hural bolj baiv. shuugch buleglen huchindsen etgeed bos getel neg er bi gantsaaraa baisan shuu dee getel shuugch: bulegluulsen emegteichuud bos gejee.
28. 1 er heer yavj baigaad tenuulch lamtai taaraldaad arhidjee. tuuniig tas usrenguut lambugai usiig ni husaad huvtsasaa solij omsood arilaad ogj gene. nogoo er uhaan ortol tolgoi ni haga usreh gej baina. Eoo tolgoi tolgoi geed bariad avtal halzan baina gene gaihaad huvtsasaa hartal lamiin huvtsas baina. -Za baiz. ene chine lam baina bi haachsan baidag bilee gej sandarchee.
29. 1 sogtuu er gudamjind hevtej baital tsagdaa - Ta yagaad hevteed baina ve? - Minii uusan darsan deer hevteegeer ni hadgal gej bichsen baisan shdee...
30. Neg muuhai haraalch totitoi neg zaluu baijee.Getel ter zaluu naiz busguitei bolood gertee avchrah bolood totiniihoo hulnuus 2 utas uyad zuunees ni tatval sain bna uu,baruunaas ni tatval yamar huurhun ohin be gej heleerei gejee. Naiz ohin ni gert ni ireed yamar huurhun toti ve,geed zuun huliinh ni utasnaas tatval sain bna u gej nuguu ohin bayarlaad baruunaas ni tatval yamar huurhun ohin be gehleer ni bur bayarlaad hoyulangaas ni tatval yadag yum bol getel toti hariud ni unachihdag yum bga biz dee pizda mini gejee
31. Neg huuhen emegteichuudiin emch deer ochij gene.Emch chamd DOX bii yu gej asuuj gene.Emegtei Dox gej yu baidgiin bol doo gej bodsonoo baihgui geed helchihvel haramch geh baih,baigaa geed helchihvel uguuch geed neheed salahgui ,odoo yadag yum bilee geed bodoj bodoj ,JAAXAN baigaa gej hariulj gene.
32. Emgen ovgon 2 yavj baital ovgon genet emgenee bogs ruu ni oshiglood avch genee.Emgen-Yaaj baigaa zonog ve?getel ovgon-chamtai anh suuhad 'ongon' baigaagui gej bodohoor durgui hureed baih yum gejee.
33. Jasrai Bagabandi 2 gadaad orond ailchlalaar ochjee.1 udaa huleen avaltad ochson chin lag unetei altan halbaga hoolnii shireen deer bjee.Bagabandi:yaj eniig hulgaildag yum bilee gej tolgoigoo gashilgaj bsan chin Jasrai 1-g avaad halaasandaa hiij bgaa ni haragdaj gene.Tegeheer ni mani hun:Za nohdoo bi ta nart ilbe uzuulie gejee.Tegeed 1 halbaga avch halaasandaa hiigeed Za odoo ter halbaga Jasraigiin halaasnaas garna gejee.
34. Negen hodoonii er honjvort sugalaa hojood USA yavjee. tegeed 3 sar ayalj baigaad nutagtaa irj l dee. yavsan gazriin sonin sonsoh geed nutgiinh ni humuus umgar gert ni tsuglaraad suuj garchee... zaluu: ih ch hol yavj ih ch yum uzlee. horsh: tegeed nud bultiij am angalgah yum yariachee,gehed zaluu: neg udaa guanz orood suuj baital shaldan huuhen garch ireed taaz tulsan tomor baganiig hugalah gej 3 tsag notsoldood hugalj chadalgui guigeed orchihson... geh meteer yarijee.
35. Vovkag bagsh ni shalgaj baina... bagsh: za vovka angliar 10 hurtel tool, gehed vovka: one geed ehlehed bagsh ni ovoo doo zov ehelj baina gej bodoj baital; vovka: one, one one, one one one... geed toolj garchee.
36. Neg melxii nogoo melxiindee xelsen ni: Ene baruun namgiin melxiinvvd aimar soelgvi yumnuud. Chi xezee ch bitgii tiishee ochooroi gejee. Xariud ni nogoo melxii yagaad gej asuuj gene. Nogoo melxii xariud ni: Ted nar namaig urjigdar ochson xvchindsen, ochigdor ochson xvchindsen, onoodor ochson xvchindsen, margaash daxiad l ochixoos...
37. Neg tuulai yavj bgaad 3n sumtai buu oljee. Tegeed chonotoi taaraldaad tuuniig ailgay gej bodood garaa orgo geed neg sumaa deesh hii buudjee. Daraa ni omdoo tail geed dahiad l hii buudjee. Tegeed odoo baa geed dahiad hii buudjee. Daraa ni baasaa id geed buudah getel sum ni duuschihsan baij tegenguut ni za za bi uuruu idchihie gejee.
38. Neg hun avtobusand yavj baigaad aimar ungamaar sanagdjee Tegeed yahvee geed bodoj baital neg changaraad neg sul dugardag duu yavj gene Tegehleer ni nogoo duug changarah bolgon deer ni ungaad baijee Tegsen chin humuus nogootoh ruu chin aimar haraad holdood baij gene Nogoo hun ch yaj medsen yum boldoo gej bodood buuj gene Avtobus buudlaas holdsoor l nogoo duu changa heveeree l baij gene Tegsnee nogoo hun chin chihevchnii hogjim sonsoj baigaagaa sanajee
39. 1 udur emgen ovgon 2 zaluu tsagiin yavdlaa dursaxaar boljee. ingeed ovgon ni bolzoond irj emgenee gadnaas ni duudaj gene. getel emgen eruusuu garch irsengui guriigeed l baij gadaa boroo orood shuurga shuuraad ovgon tesver aldaad buun uuralsan amitan gertee orj irexed emgen uuduus ni eej zagnaad gargadaggui ee gejee
40. Neg er gertee arhi uugaad irjee. ehner ni uurlan hereldej baigaad nohroo tsohihoor shanagaa shuurch avchee. Nohor hi ter darui oron dooguuraa orohod ehner ni ''chi naanaasaa hurdan garaad ir'' gehed ''er hun neg l ugui gesen bol garahgui'' gejee.
41. Neg xuuxen bairnii gadaa svv zaraad zogsoj btal negen oxin 3-n litriin beton barisaar irjee. Nuguu xuuxen oxiniig irenguut betoniig ni avch \ -Xeden litr suu avax ve? getel -3-n litriig avna Xuuxen betand ni suu xiij ugchixuud -Za oxin mini munguu ug duu getel -Betonii eroold bgaa gejee
42. Negen sogtuu er gudamjaar yavj baigaad tsag hed bolj baigaa bol gej barimjaa avax geed deeshee xarjee.Getel nar sar 2-iin ali ni ch medegdexgui baiv.Gudamjaar yavj baisan zaluugaas:Naizaa ene nar uu?sar uu? gevel Zaluu:Naiz ni endxiix bish ee gejee.
43. Neg tsagdaag yavj bsan chine negen sogtuu emgen shalbaag dotor tasarchihsan hevtej bjee. Tegeheer ni tuun deer ochood: Hooe emee ta bosooroi gehed Emgen: Emee bish ohin ch yum biluu gejee. Tegeheer ni tsagdaa buur uurlaad: Bos, bos ta shalbaag dotor hevtej bna getel Emgen: Tsasan ohin bj bgaad hailj bgaa ch yum biluu gejee.
44. Negen xasag er 3-han shirheg ustei baijee.tegeed ter usnuudee odor bolgon archildag baijee. usnuud ni odor bolgon neg negeeree unasaar neg l uldjee. getel mani hun mash ih uurlaj archlaad baihad unaad baival ingeed arzai ingeed arzai geed uldsen neg usee arzailgajee
45. Oi dunduur onhruush yavj baij.Tuuniig harsan chono:-ene onoodor yamar peedger baina aa? getel, baavgai:-chishhh!! Chimeegui! Zaraa ataman shorongoos garchihaj! gej gene.
46. Myanguujin suuliin ued uls tord idevhitei oroltsoh boljee. Tereer neg odor gudamjaar yavj baital ondor shongiin oroid bichig haragdaj bna gene. Mani hun ter bichgiig unshih gej hichneen ch hicheegeed harj chadahgui bolohoor ni shon ruu avirch garahaar shiidev. Arai gej hureed unshval ' ANHAAR BUDAGTAI !!! '
47. 3 sogtuu tomor zamaar yavj bjee. 1 sogtuu ni harj baisnaa :yamar urt shat ve?gejee. nogoo zogtuu ni: tomor bariultai ym bna gejee. harin gurav dahi ni:chimeegui!, LIFT irj bna gejee
48. Goliin ergeer hvvhen zalyy 2 zugaalj baijee. Genet goloos matar garch irehiig harsan zaluu: Ee ene chin matar geed zugttal, Matar ni hvvhniig haraad neeree matar baina sh dee geed us ruugaa orchihjee.
49. Negen har zaluu galt tergeer yavj baijee. Ter zaluutai 2 ach hvvgee daguulsan ovgon yavj baij gene. Getel 2 ach ni har zaluug haraad sarmagchintai zvirlen eldveer shoolj tohuurhan zamiin tursh zvgeer suulgahgvi baij gene. Ovgon ch haraad l baij. Zaluu tesehee boliod "Ovoo ta ach naraa boliulaach" gej utsaarlangui helehed ovgon hertes hiin neg tom haraad "Hooh yaridag sarmagchin" gejee.
56. Negen yaridag toti tejeedeg zaluu ogloo bolgon totio tsonhon deeree tortoi ni tavij salhiluuldag baij gene. ene uer tednii tsonhon dooguur negen buduun avgai ajildaa yavj taardag baij. Nogooh toti ogloo bolgon nogoo buduun avgaig haraad changa duugaar -Buduun avgai,buduun avgai geedl orildog gene.Nogoo avgai suuldee uurlaad ezend ni helj gene.Ezen totindoo-chamaig dahiad tegeh yum bol dahij tsonhon deer gargaj salhiluulahgui shuu gej. Margaash ogloo ni nogoo avgai ajildaa yavj baihad toti chimeegui baina gene, avgai bayarlan tsaashaa alhaj yavtal toti-Huue hooe gej duudav avgai ergeed hartal-ooriigoo heluuletgui medej baigaa biz dee gejee.
57. Hoer naiz baij gene ee. neg ni gar utasni SNAKE togloh ih durtai yum baij l dee. tegeed neg udur naiziigaa shalsaar baigaad utsaar ni togloh bolj gene. tegeed toglood l baij,toglood l baij nuguu naiz bvr 2 tsag garui hvleej yadaad baij baital nuguuduh ni eg eg yaay gej duu aldahad ni naiz ni bayarlaad vhchihsen vv? gesen chin vgvi ee vheegvi YAG TSEGIIG NI MURGUH GEJ BAINA gejee.
58. Aav huu 2 ot baij baina huu ni -- aavaa gazart bas biden shig amitan bii yu gej aav--bii, huu --aan tsusand bas bii yu gene aav-- bii minii huu , huu -- tegeed bid yagaad ene baasand toroo vee gej gomdongui asuuhad aav ni--huu mini eh oron gej yum baidag yum shuu gejee.
59. Hvv ni eejeesee -eejee namaig xvvxdvvd hyalar geed baix yum gexed eej ni -minii xvvgiin nvd zvgeer shvv dee,eej rvvgee xar daa gexed -eejee bi taniluu l xarj baina shvv dee gejee.
60. Negen hun amitnii delguurt orood hudaldagchid ni: nadad 437 joom,57 yalaa,7 hulgana,12 byasaa ogooch?gejee.hudaldagch ih l gaihan:ta ene amitadaar yu hiih gej baigaa yum ve?gehed onooh er:bi bairaa ezend ni butsaaj ogoh gesen yum.Tegeed ezen ni bairaa urid ni yamar baisan yag ter heveer ni butsaaj avna gesen yum gejee.
61. Avgai nuhur 2 baij gene. 1 udaa nuhur ni bi odoohon 00 oroodhoe gejee. Avgai ni huleegeed l baij tegtel nuhur ni tag chig gene. Avgai ni 00-n uudend ochood chagnatal chimee garahgui bolohoor ni gerliig ni untraachihjee. Getel nuhur ni aimaar muuhai orilohoor ni gerliig ni asaatal Nuhur ni: bi saya het duleed nud bulterchihlee l gej bodloo gejee.
62. Zamiin sagdaa neg joloochiig zogsoogood unemlehiig n shalgajee. Tsagdaa: ene chn burtgeld tavij bolohgui zurag bainashdee!!!!! getel jolooch: yun surtei yum be! ter hamgiin ariin egneenii baruun gar taliinh bi l baigaa bizdee gejee.
63. 1 hun shuuhed zargaldaj bna genee. tegeed shuugch gomdol meduulsen hunees uchriig ni asuuj genee. tegsen chin nogoo hun: ene Bat gedeg hun 2 jiliin omno namaig usnii uher gej helsen yumaa gejee.tegtel shuugch: tegeed ta yagaad odoo zargaldaj bgaa yum be gesend nogoo hun : ter usnii uhriig chin bi onoodor l harlaa' gejee.
64. Neg galzuu emneleg dotroo induu chirch yavtal suvilagch ni haraad chi yu chirch yavaa yum be? gej asuutal galzuu induu gej hariuljee. suvilagch ni ene edgerch bna gej bodood dahin asuutal bas l induu gej hariulajee.tegeed induugee chirseer bulan toirmogtsoo eooe banhaar hoyulaa suvilagchiig goe huurlaa shuu gejee......
65. Neg udaa amitnii ih hural boljee.Tegtel arslan garch ireed onoodroos ehelj tuulaig deerelhsen amitniig alna shuu gejee.Margaash ni tuulai ih boss amitan yavj btal chono yavj baijee.tegeheer ni tuulai saaral guai hureed ir gejee chono aisaar ochtol hemhertel ni nudjee.Daraa ni baavgaig duudaj baigaad zodoj gene.Tegeed yavj btal bar yavj baijee.Bariig ch tuulai ih tom amitan duudaj gene.Tegtel harin bar yu genee gejee tuulai oo za za bi tegeed ooroo ochih bolj bna uu geed ochood neg tsohitol bar tuulaig hemhertel ni nudjee.tegsen chin tuulai bar ahaa ta huraldaa ochij baigaachee gej hashgircheeee
66. Vagonii koridoroor neg er guine. -Tuslaarai! Arhitai hun baina uu? Esdugeer kupend neg hun uhaan aldaad unachihlaa. -Neg kupenees tuund arhi gargaj ogov. Onoo er bogloog mult tatan shileer ni hed tom balgasanaa: -Ih bayarlalaa. Bi uhaan aldsan hun harahaaraa dotor muuhairch unachih geed baidag yum....
67. Negen chukcha aylalaar yavj ireed nutgiinhaa humuust soninoosoo yarij ogchee. -Mashinaar yavaad tegeed daraa ni,ongotsoor niseed gejee. Getel sonsoj suusan humuus ongots gej yu yum be gej tuunees asuujee? -Mani er bodoj bodoj baigaad. -Ta nar alim medeh uu? -Bugd medne medne gejee. -Tegvel ter alimnaas chin shal ondoo...!
68. Neg bandiin eej ni usand orj baihdaa er hun er hun geed biye ileed baisniig ni huu ni harj genee. Margaash ni ch biluu hezee ch bilee eej ni neg baki zaluutai untaj baihiig huu ni haraad gyals vannii uruu ruugee guij orood dugui, dugui gesen gedeg.
69. Neg ehner nohriinhoo oort ni anhaaral tavihgui, toohgui baigaad ni setgel gonsgor baidag baij gene. tegeed ner odor arga yadaad hool idehdee hort hiinees hamgaalah bag omschihood suuj baisan chin nohor ni bas l toohgui baina gene. ehner arga yadaad "chi nad ruu neg har daa nadad oorchlogdson yum bna uu?" gej asuuhad nohor ni harj harj baisnaa "zolig chini homsgoo huschihsan yumuu daa?" gej genee.
70. Chotgor oros, mongol, hujaa 3-g barij avaad 1, 1 mori, 1 1-shuudai-talh ogood: ene moriig 3 honogiin dotor yaridag bolgo gejee. Ehleed oros morio oid avaachaad talhaa ogood ug baahan zaasan chi yag l surch haragdaj gene. Hujaa ch medeej hujaa yum chin yaj chadahav. hamgiin suuld ni mongol morio oi ruu avch orood moritoigoo yarihchgui ooroo talhaa ideed 3 honogiin daraa garch irjee.chotgor: za minii moriig yaridag bolgoson uu gesen chini mongol: bi zondoo ovs talh ogson chini eroosoo ug suraagui getel mori: yasan hudalch hulgaich ve gej gene ee ...
71. Negen zaluu ehner avchee. tegeed l shono bolgon orondoo sheegeed baiv gene. emchid ochood uchraa helen asuutal: -Ta yagaad orondoo sheegeed baigaagaa ooroo medej bna uu? -shono zuudend neg hun ireed sheeh uu? gej asuuhaar ni l sheechiheed baih shig bna gejee. -Za tegvel onoo oroi tegj asuuval ugui geed heleed uz de gej zovlov. Zaluu ch gertee hariad shono bolj untaj baiv. getel zuudend ni nogoo hun ireed sheeh uu? gej asuuhad ni -ugui sheehgui! gej hariulav. -tegvel baah uu? -tegie! gesen gedeg.
72. Neg er nuurand selj baiv. Yag gol herd ni yavj baital genet tumsugnuus ni hen negen barij avaad asuuj baina gene: -Nemeh 2 uu, hasah 2 uu? Mani er bodoj baisnaa: -Nemeh 2 getel tavichihjee. Ereg deer garch ireed harval 4 buldugtei bolchihson bna gene. Gertee guij ireed ehnertee bolson yavdlaa yariad odoo yanaa gevel ehner ni uhaan siilj: -chi ergej ochood nuurandaa sel, dahiad barij avaad asuuhaar ni: -Hasah 2 geed helchih, tegeed l buh yum hevendee gejee. Mani er ch helsen esoor n selj btal hen negen mun l buldugnuus ni barij avaad: -Nemeh 4 uu, Hasah 4 uu!? gejee.
73. Ehner nohor hoer muudaltsjee. Ehner ni: -chamtai suusnaas chotgortei suusan ni deer baij gehed nohor ni: -Huue bolohgui, tsus oirtono shuu gejee.
74. Huduunii zaluu yarij baina gene. Amidral saihan l baina. Baavgai alaad arisaar ni huvtsas hiigeed omschihno. Mahaar ni hool hiigeed idchihne. Juulchin alaad shudenztei bolchihno...
75. Negen ehner nohortoo helev. Humuus bidniig yagaad mangar gedeg yum bol? Nohor ni: -Bid chin iim baihgui yu geed duhaa togshiv. Ehner: -Haalga togchiv uu daa? Nohor: -Bi tailaad irie.
76. Tuulai oi dunduur degdej yavav genee. Tegtel zamd ni negen shar zuil haragdav gene. Olsoj yavsan tuulai tuuniig gants hormiin dotor l umheed avch. Tegtel ter ni hehe chatsga baij taarav gene. Shijiglesen tuulai "Paah, baas baisan yum uu? Gishgechiheegui ni l yamai... Eooh" geed bayaschee.
77. Burhan amraltaa avahaar shiidev. Jesusiig duudan za minii orond divajingiin haalgan deer zogsood humuusiin sunsiig huleej avch bai gej heleed yavaad ugchee. Jesus zogsoj baital neg uvgunii suns irj baina gene. Jesus: Chi yu hiij baisan be? Uvgun: Bi mujaan baisan yumaa. Jesus sonirhon: Tohioldloor tanai huu chin er busaar mendelj baigaagui biz? Uvgun: Tiim shuu. Jesus setgelee barij yadan: Aavaa hemeen uhashiivel, uvgun uuduus n: Buratino huu mini geed uhashiiv.
78. Neg er odorjin shonojin savj baigaad gertee shono dundiin ued ochjee. Haalgaa nileed nudej baigaad avgai ni ongoilgoj ogohgui bolohoor ni ooriinhoo tulhuureer ongoilgoh getel avgai ni haalgaa dotuur tugjeegeer ni tsoojilchihson baijee. Mani er nileed notsoldood ongoilgoj chadahgui bolohoor ni haalgaa nalaad untaad ogchee. Getel ogloo avgai ni ajildaa yavah geed haalgaa ongoilgoh geed ongoilgoj chadahgui baijee. Tsohrongoo baraad haalgaa balbaj garchee ... Getel nohor ni sereed hen be? gejee ... Avgai ni yu hen gej bi l baina gejee ... Nohor ni: Shonojin haaguur demii tenj bgaad irdeg yum ongoilgohgui gejee...
79. Neg eriin nuudgain deer yum garch tuuniig ihed shanalgah bolsond unuuh chin neg oros emch deer ochij uzuulj gene dee. Emch ene ter gej amandaa buvtnaj bsnaa - Eruusuu eruul mendee boddoggui yadag nuhur ve. Odoo mes zasal hiij, tairahgui bol amind ayultai gej gene. Setgel sanaan deerees unasan er gaihash tasran yavj baigaad negen China emnelgiin haalgan deer tuljee. Dotogsh oron emchid uzuultel, tsaadah ni uzej uzej: -- Za huu ingene tegne. Eruusuu ene tosiig ugluu bur turhej bai gesend mani er ihed gaihan - Ugui ee. Miniihiig bur tairna gesen shuu dee hemeehed, emch taivnaar: -Huu mini naadahaa duugui turhej bai, uuruu ayandaa tasraad unachihna gejee.
80. Neg emch nohoitoi yumsanjee. neg udaa negen erd hagalgaa hiij baital nogoo nohoi ni orj irev gene. nogoo emch JOV geed hohoigoo huuguud gargajee. udalgui nohoi ni dahiad orood irev gene. dahiad l JOV geed huuguud yavuuljee. nuguu nohoi ni dahiad l orood irev gene. tegeheer ni nogoo emch " za mai mai eniig avaad yav " gejee.
81. Eej huu 2 tsagaan erveehei ailiin huvtsasnii shuugeend shuba idej baiv. Huu ni: -Eej ee, bi garchihaad irie. Bolohgui, minii huu! - Bi jaahan nisch baigaad irie l dee. -Bolohgui ee, ene ailiinhan chamaig alchihna! -Ugui ee, alahgui eej ee. Bi deer garaad nissen chin ene ailiinhan bugdeeree bayarlaldan, namaig dagaad, algaa tashaad guigeed baisan...
82. Zaluu malchin setgelt busguiteigee zugaalj yavav. Tereer neg tugal ehiigee huhuj baihiig haraad, busguid: - Bi ch gesen ene tugal shig erhleh yumsan gehed busgui: - Tegeed erhleech. Ene chin chinii uher yum baigaa biz dee gejee.
83. Negen jaal huu duutei boljee.Aav eej hoer ni duug ni mashid ih anhaarch manai jaal huug ul anhaarah bolson tul mani er duugee horlohoor shiiden eejinhee meemen deer hor turhej orhijee. Margaash ni aav ni taliigaach boljee.
84. Gentleman hun emegtei huntei bujiglej baigaad genet bie zasah hereg garval yu heleh estoi vee? : "Uuchlaarai,erhem hatagtai. Bi taniig tur orhih hereg garlaa. Bi neg mash dotnii naiztaigaa uulzahaar tohirson yum. Unuu oroi bi taniig ter naiztaigaa biechlen taniltsulah bolno gedegt naidaj baina".
85. Negen tuulai yavj baigaad shil arhi oljee. Hooh arhi geed l gants balgaad tas unaad ogchee. -Getel uneg yavj baigaad ter 2-iig oljee. Hooh arhi baina,tuulaig haraad daruuulga baina geed bas l arhinaas gants balgaad unaad ogchee. Chono teruugeer yavj baigaad bas taaraad. -Hooh arhi baina,daruulga baina huuhen baina geed l urdnii adil bas unaad ogov. Getel baavgai. -Hooh arhi baina,daruulga baina,hurgeed ogoh zaluu baina gej heleed arhinaas gants balgaad bas tasarch orhiv. -Hamgiin turuund tuulai sergev. -Za baiz uneg,chono 2-iig batirsanaa sanaj baina. ene baavgai yaj yavaad dund helmegdchihvee...
86. Ehner ni shorond baigaa nohroo ergej ireed, huuhduud chin eldev yum asuugaad baih bolloo gejee. Nohor ni: -Aav hezee garch ireh ve gej asuutsgaaj bna uu? -ugui ee, hulgailsan yumaa haana nuusan bol geed baih yum.
87. Negen mototsikltei hun yavgan zorchigchiig uhluut dairchihaad zugtaachihjee. Tsagdaa irj gemtsen zorchigchiig hartal ter ni aldartai karmaanii hulgaich bna gene. Tsagdaa: - ta mototsikliin nomeriig ni harj amjsan uu gehed hulgaich suulchiin huchee shavhan baij: - ugui ee�c mai ene tuu�cnii tu..riivch gejee.
88. Emee ni ach ohinoo usnii huvtsastai baihiig ni haraad, - Emeeg ni zaluu baihad iim huvtsas baisan bol chi ch mon saihan ovootei baih baisan da gejee.
89. Hurim hiisnii shono nohor ni hevtej baigaad: - Odoo bi chamaas nuugaad baih yum baihgui. Bi chin 2 huuhdiin tetgevriin mongo toldog yum shuu de gehed; - Za ter yahve, bi 3 huuhdiinhiig avdag yum boloh bailgui de gejee.
90. Baavgai bar neejee. Negen odor tuulai barand ni orj irev. -Luuvan baina uu? -Baihgui ee, barand luuvan baidaggui um. Daraagiin odor tuulai dahin orj irjee. - Luuvan baina uu? -Barand luuvan baidaggui gej helee biz de. Dahiad asuuh yum bol buudna shuu! 3 dahi odor ni tuulai bas l irev. - Buu baina uu? - Buu baihgui ee... - Tegvel luuvan baina uu? gejee
91. Geriin ezegtei uilchlegch emegteigee ajlaas ni hoojee. tegehed ni -ta mash muuhai aashtai, heruulch yanshaa muu hun. or dernii ajild ch nadaas muu yum geh chin bilee. -hen tand tegj heleev? manai nohor uu? -ugui ee tanai jolooch.
92. Vovka neg udaa Michael Jackson deer ochood: Margaash bi tsonhnii chin dooguur naiz ohintoigoo yavna. Tegeheer namaig yu baina gechih gej guij l dee. Nogoodoh ni ugui chadahgui l gej. Mani hun guisaar baigaad zovshooruuljee.Tegeed margaash ni yavj baital Michael Jackson: - Vovka yu baina getel.Vovka: - Mangar batsaan tsaashaa or........
93. Neg zaluu jorlond baah gej orood haalgaa haagaad suusan chin haalgan deer "Ta baruun tiishee harna uu" gesen bichig baiv gene. Baruun tiishee harsan chin "Ta zvvn tiishee harna uu" gesen bichig baiv genee. Tegeed zvvn tiishee harsan chin "Ta hoishoo harna uu" gesen baiv. Hoishoo hartal "Undulzuud suuj chadahgvi yum bol gar Pizdaa mini" gesen bichig baiv.
94. Neg er vheed hoid nasandaa ochson chin Erleg nomun haan tuunii nugel buyaniig ni denselj uzeed " Za Hoo Chinii nugel buyan hoer chin yag tentsuu yum baina. Tamd ochihuu divaajind ochihuu gedgee ooroo shiideh bolj dee? Mani er jaal bodoj baisnaa" Za yu ch gesen ehleed uzej baij boloe" Erleg nomun haan hiagaa duudaad" ene erd tam divaajin hoeriig uzuul" Mani hun ehleed divaajind ochvol hun bolgon nom shagaigaad yamar ch nargian tsengeen huuhen shuuhan baihgui ih uitgartai sanagdjee. Daraa ni tamd ochood harsan chin boon disko bar duu huur huuhen shuuhan bolson hachin saihan yum baina gene. Mani er erleg nomun haan deer ochood " Za bi tamd ochie" gejee. Tegeed tamd ochood saihan nargie getel baahan evertei chotgoruud tuuniig barij avaachaad yas mahiig ni zulgartal amidaar ni chanaj garav gene. Manai hun sandarch "Hoosh ene yu ve? Ta nar nadad iim yum uzuuleegui shuu dee" gevel chotgoruud "Chinii ter uzsen chini REKLAM baihgui yu!."
95. Bugtur dogolon 2 baijee.bugtur negen hunees burhan shono orshuulgiin gazar baidgiig sonsjee. shono ochtol burhan baij baina gene burhan tuuniig haraad: chi bugtur uu gej surtei asuuv bugtur: tiimee bi bugtur burhan:chi bugtur bish bolloo gej heltel bugtur eruul boljee. bugtur ch bayarlaad dogolon deer ochij unenee hellee. dogolon ch shunu yavaad ochloo. burhan ch baij l bailaa. Burhan tuuniig haraad: chi bugtur uu gej surteigeer asuuv dogolon:ugui bi bugtur bish burhan:tegvel chi bugtur bolloo gesen gedeg.
96. Negen emgen shvvh hurald huchingiin hergiin gercheer oroltsoj gene. Hurliin vyeer meduuleg uguh bolohod emgen helj gene: Bi ter udesh gerluugee yavah zamdaa butnaas hun giinah duu sonsood ochij hartal hoer hun shaaltsaj bailaa. Hurliin darga egduutsen: Ta tiim har yarianii ug bitgii heregle ! Huuliin hellegeer huritsah gedeg yum gejee. Getel emgen: Ter udesh bi gerluugee yavah zamdaa butnaas giinah duu sonsood ochij hartal hoer hun huritsaj baigaa yumuu getel yahiin argagui shaaltsaj bailaa.
97. Neg huuhen naiz huuhenteigee taaraldaad: -Huueee bi urjigdar tanai nohortei zah deer taaraldaad. -Tegeed yasan tsaadah chin yu gejiin ? -Yahav dee aimaar ineedtei yum yariad. bi zoltoi l ornoosoo unachihaagvi
98. 1 sogtuu er avtobusan dotor agsam tavij bailaa. Minii baruun gar tald zogsoj baigaa huuhnuud bol bugd zavhai harin zuun tald zogsoj baigaa huuhnuud bol bugd teneg...geed yarij baital baruun gar taliin egneenees negen huuhen: -Xmm bi odii 15 jil nohorteigee amidrahdaa gants ch udaa araar ni tavij baigaagyi medev uu!!!! getel sogtuu: - EE tegvel chi teneg za yu! zuun gar taliin egneend ochij zogs!
99. Emee gertee cai uuj suulaa.Genet radiogoor nuuts amrag enee teree geed l yarij ehlev. Emgen: -Xmm zaluudaa ch harin ch neg zvgeergvi yavlaa.Baldan,Dorj,Jamts oor chin hen bilee dee aa tiim Galdan. Galdan gesnees, hvvsheee Galdaan hemeen hashgiran bosood avdraa tvlhvvrden ongoilgotol dotor ni arag yas...
100. Aaviinhaa uchigdriin uusan arhinii shiliig ohin ni tushaahaar garah getel aav ni: haachih ni ve? ohin: talhand yavii getel aav: namaig baihgui bol ch ta nar turj uheh uls daa!
101. Huuhduudee 2*2 hed ve? za Ivan heleerei. -Ivan duugyi l bailaa.Bagsh: -Za chi yagaad tseejleegvi bilee. -Eej ochigdor gertee ireegvi tegeed nadad tuslah hun baigaagvi. -Suu 2. Kolya 2*2 hed ve? -Aav ochigdor ireegvi tegeed .... -Suu 2.Vovka chi hel dee. -Ochigdor ah shorongoos garaad tegeed hajuu ailiin egchiig zodood tegeed bi amjaagyi um bagshaa. -Tegeed yu gej.arai chi namaig ahaas chin aina gej bodoo yu?! Suu 3
102. Huuhduudee amitan vnssenees bolj ovchin avch boloh talaar jishee heleh huuhed baina uu? Vovka: -Bi -Za Vovka -Manai ovoo ooriihoo totiig dandaa vnsdeg yum -Tegeed? -Tegeed ter toti n galzuurchihsan
103. Sayhan joloonii kurs togsson huuhen tergee bariad yavj baij.genet tar nar geed surtei chimee garahaar ni,za odoo ongorson yu ni evdersen yum bol ged buugaad harj gene. tegsen tom dugui tomor hevtej bna gene. arai gej orgood bagajindaa hiigeed tsaash yavsan zugeer yavaad bna gene.tegeed nohortoo ochood minii mashinaas iim yum unachihlaa gesen chin, naadah transheinii tagaa avaachij bairand ni tavi gej gene.
104. Negen er joloonii kursiinhaa mashin, bagshtaigaa tsug "Tsaiz" zah haviar dadlaga hiij yavjee. Tegtel bagsh ni "Za, saya yamar temdeg unguruv?" gej asuuj, mani er ihed sandraad "Nooluur avna!" gesen temdeg ungurluu bagshaa, gejee
105. 1-n sogtuu jolooch yavj baital.sogtuu zamiin tsagdaa zogsooj gene. tsagdaa: yagaad kabind oluulaa chiheed baina gej gene. getel jolooch za enenii toloo buselj abaad baih daa yahav dee! gej uurlaj gene.
106. Joloonii shalgalt avch bailaa. Bagsh: -Za chi ingeed saihan davhij baital genet urd dugui chin salaad yavchihval chi yahav? -Aaa yu yanaa... tiim haazaa nemeed gvitsej tvrvvleed barij avna daa
107. Eej ni ohinoo emch deer daguulj irjee. Emch: -Za tegeed yasan be hooo? eej n : -Emchee manai ohin ogloonoos hoish ingeed l nvd n jartaigaad,ineegeed baigaa yum shig neg tiim hachin tsaraitai bolchihloo.yachihav yamar ovchin tuschihvaa getel emch harj zogssonoo: -Uuchlaarai ta ohiniihoo vsnii booltiig jaahan sulruulj vzsen vv?!
108. Oroi aaviigaa ajlaasaa irtel ohin maadgar suuj baina genee. -Aavaa onoodor bi 3 ohin 4 er yalaa alsan. -Chi er emiig ni yaj yalgasan yum???? -Aaa tiim 3 ohin ni tolinii omnuur 4 er ni pivonii shilnii deegvvr ergeldeed baisan sh dee.
109. -Eejee aaviin vs n yagaad shingereed buuraltaad bainaa. -Ih yum bodood tegj baigaamaa. -Tegvel taniih yagaad zvgeer baigaan. -Za duugvi hooloo id
110. Tsagdaagiin mordon baitsaagchiind 2 iher ohin torjee.Naiz n: -Chi 2 ohinoo yaj yalgaj baina?? -Ooo ih amarhan gariih ni heegeer l...
111. Huu 18 nas hurch aav ni zovlogoo ogch bailaa. Za minii huu odoo 18 hurlee tamhi tataj bolno shuu.Za tat tat getel huu: -Bayarlalaa aavaa bi tamhinaas garaad 2 jil bolj baina
112. Yast melhiinvvd neg gazraa 25 jil amidraad nogoo gazar luugaa 25 jil nuuj amidardag baiv. 1 ydaa 25 jil nvvgeed amidrah gazraa ochood saihan hool hiigeed ideh getel nogoo gazraa davsaa martsan baina genee. ingeed yah tuhaigaa yariltsaad negiigee davsandaa yavuulaad vldsen hed ni hooloo idehgvi hvleeheer boljeee. nogoo yavah neg ni : -Ee dee ta nar namaig yavanguut hooloo idchihne dee getel busad ni: -ooooo estoi tiim um baihgvi chamaig irtel bid hvleene gejee. nogooh ni: -Ee dee bi iishee yavna 25 jil,butsaj irne 25 jil niit 50 jil , eee deee ta nar idchih baihaa geed l yavahgui baihaar busad ni hvcheer yavuulchihaj genee. za ingeed 49 jil ongorch getel neg ni: -Eoooo erdoo yag turj vheh ni eroosoo bvgdeeree hooloo idchihii tegeh vv getel hadnii araas nogoo davsand yavsan yast melhii vserch garch ireeed: -Zaaaaa ter harav uu?! namaig yavsan bol ta nar ingeed idchih baisan baina shvv dee!!!
113. Zaraa modnii hojuul deer garch zogschihood l garaa uragsch hoish ni hodolgood l: - YA YA YA zaraa hvchtei, ya ya zaraa hvchtei geed l vgleed zogsoj baina gene. Baavgai hajuud ni irj zogsoj baahan harj baisnaa gantshan vleegeed zaraag unagachihav. Zaraa butsaj hojuul deeree avirch garsnaa. -Ya Ya zaraa hongohon ch hvchtei gejee.
114. Chono ihed shartsan yavj baijee! Tegtel tuulai shil yum barichahsan guij baiv. Chono ter-g haraad : -Tuulai naizaa 1yum -g chin huvaagaad huuchinaa dursah uu daa gev. Tuulai ihed yarsan bairtai: -Naiz ni odoo amjihgvi yarch baina gev. Chono teheer ni yadaj yaj 1 shil yum olj bolohiig helj uguuj gev. Tuulai: Ehner em chono deeree ochood nuruug ni ayarhan il. geed arilaad uguv. Chono ehner deeree ochood nuruug n iltel; Em chono: -Hongorhon tuulai mini, naddaa ergeed irev uu? geh ni ter.
115. 2 emgen hums negen yast melhii deer avirch garchee, tegeed neg ni nuguuduu helsen ni "Za Hugshuun , sain bariarai, naadah chin yavna gej estoi nisne shvv dee" gev!
116. Chiigiin ulaan otnii huuhdees; -aav chini haachtsiin? -aav naizuudtaigaa zagasand yavtsan!
117. Avtobusan dotor hulgain hereg garlaa.Tuulai huu tvriivchee aldjee. Tuulai: - Minii tvriivchiig avsan hun baival gargaad ir dee. Hen ch dugarsangvi. -Minii tvriivchiig avsan hun baival gargaad ir shagnaltai gelee. Hen ch dugarsangvi. Argaa barsan tuulai uurtaigaar: -Za hohii shvv! minii tvriivchiig avsan hun gargaj ogohgvi bol nodningiih shig yum bolno shvv zvgeer aan... geed uurlatal chono tendees: -Ooo chinii tvriivch chin end unachihsan baina tuulai mai tvriivchee av gesnee.Nodnin tegeed yasiin gehed tuulai: -Nodnin tegeed oldohgvi ter chigeeree alga bolchihson yum.
118. Bagsh suragchdaas tom bolood yamar mergejliin hun bolohiig ni asuujee. Petya: Bi emch bolno. Kolya: Bi nisgegch bolno. Masha: Bi eej bolno Vovka: Bi Mashag eej bolohod ni tuslana gejee.
119. Vovka bagshaasaa guij baina gene.Bagshaa bi tand hairtai,taniig urchiisen aristai emgen bolson hoino chin ch hairlah bolno.Hoyulaa gerley l dee.tegeh uu? Ee bagshaa? - Vovka! bi huuhded durgui shuu.- Tegvel odoohondoo huuhedtei bolohgui l baiy l daa.
120. Bagsh sambar deer alim zuraad za huuhduudee ene yu ve getel Vovka :hoshnogo gejee getel bagsh ni uurlaad zahirliig duudtal zahiral orj ireed "za hen ene sambar deer hoshnogo zurj bagshiigaa doromjilson" gev.
121. Bagsh daraagiin hicheel deer huuhed bur yamar negen emnelgiin bagajtai irehiig daalgajee.Hicheel ehleh gej baital haalga ongoij Vovka amisgaadaad gvigeed orood irlee.Bugd Vovkagiin tom tsvnhend yu baigaag uzeh gej uraldlaa.Bagsh: -Naadah chin yu yum? -Elegnii apparat. -Haanaas avsiin? -Ovoogoosoo. -Ovoo chin yu gej helsen chamd? -Naadahaa avaad ir muu zulbasgaa...!
122. Ovchton emch deer ireed -Emchee nadad zoviur baina -Yamar? yachihsan yum? -Ta namaig shoolohgvi biz!!!! -Ooo yalaa gej tegeh ve dee. Ovchton omdoo shuvtlaad boovoo gargatal asar jijighen boov baina genee. Emch teselgvi ineed aldaj, savj unaj genee. - Ygvi ee tegeed naadah chin yachihsan yum getel: -Harin jaahan havdchihaad baigaa ni ene l dee
123. 2 zaluu oyutnii bairand hamt amidardag baij l dee.1 ni hiimel nvdtei, nogoo ni jaahan balgah durtai iim l 2 nohor baij genee. 1 odor nogoo balgadag ni jaahan uuchihaad irj l dee.Tegeed hevteed ogchee. Nogoo naiz ni untaj baina gene.Untahdaa hiimel nvdee avch stakantai usand hiij untdag yum baijee. Balgadag zaluugiin am ni tsangaad garaa yavuultal stakantai hviten us baihaar ni husch orhijee. 2,3 odor nogoo zaluu chin gedes ni neg l hachin baijee.Baas ni garahgvi shanalj ogchee. Ingeed emchid ochjee.emch: -Za zaluu omdoo shuvtlaad tsaashaa haraad tongoi. Zaluu ch omdoo tailaad tongoiloo. Emch tongoigood bogs rvv ni neg harsnaa: -Eee burhan mini geed uhaan aldaad unachihlaa. Zaluu sandarch tsohij,algadaj us asgaj araihiij sereehed emch: -Eooooox bi 30 jil hvnii bogs harlaa.Anh udaa bogs namaig harlaa.
124. Hagalgaa duussanii daraa negen uvchtun "Eooh, arai gej duuslaa, odoo ch edgesen baihaa" gev. Hajuugiin oron deer baisan uvchtun "Za golduu l hagalgaa dahij hiideg uls daa ene emch nar" gev. "Yagaad?" getel, ter uvchtun "Deer ed nar namaig hagalaad oyohdoo chagnuuraa minii dotor hiigeed oyoson baisan", dahiad neg uvchtun "bas minii dotor hagalsan hutgaa hiij oyod, dahij hagalah hutgagvi geed sandargasan shyy" gev. Yag ene yeer haalga ongoij sayahan hagalgaa hiisen emch ihed ineemseglen "Uuchlaarai, minii nvdnii shiliig haraagvi beez?" gev
125. Hodoonii huuhen hotod ireed shinjilgeend orjee. emch: -Uuchlaarai emegtei ta DOX-toi baina. -Eeee ashgvi dee. bi tembvvtei baih vii gej ih aij bailaa shvv.
126. Nas barsan ovchtond hiisen zadlan shinjilgeenii dvgnelt ; Taliigch ter ovogtoi ter ni zadlan shinjilgeenii yavtsad nas barsan ni togtoogdloo.
127. Setgel medreliin emch deer negen ovchton irlee. -Emchee namaig vrgelj neg hun moshgij mordood baigaa yum shig sanagdah bolloo. -Hezeenees ter ve? -Shorongoos orgosnoos hoish l...
128. Shuuh hural bolj bailaa.Hadam eejiigee egvvtgesen zaluugiin hergiig shuuj baina genee Shuugch: -Eej chin yagaad nas barsan gelee. Hurgen: -Amia horlood nas barsan -Yaj amia horloson gelee???? -Hor uugaad. -Hor uugaad amia horlohoor yagaad end tend ni hoh nyats bolson baidag bileee????? -Aaa ooroo hor uuhgui geed baisiin
129. Shudnii emchiin oroonii uudend zogsoj baisan neg hijeel nasnii emegtei uchirgui iheer dogdolj, aisan bairtai chichreed baina gene. Hamt zogsoj baisan hun ni taivshruulj: -Ta aih hereggui shud avhuulah chin hormiin l asuudal. Er ovddoggui yum gehed emegtei: -Tiim l dee. Gehdee shudnii emch manai hurgen baigaa yum.
130. Zaraanii yum ni irchihjee. Oo yadargaa, yugaar archdag yum bilee gej bodood yavj baital, neg heree nisej yavaa taarch. Hereeg shuurch avaad, tuugeer archchihaj. Uuniig ni harsan uneg uurlaj:- Chi odoo yaj baigaa yum, hedii har ch gesen naadah chin hurmastiin amitan shuu gej. Tegehed ni zaraa:- Dalavchtai ni l sain gee biz dee gejee.
131. Holgui, sohor, halzan 3 baijee. tegtel holgui ni bi chamaig neg saihan hoshigloh yumsan getel haraagui ni harah yumsan gejee tegtel halzan ni ta 2-iin yariag sonssoor baigaad ustei tolgoi mini arzaachihlaa gejee
132. Neg huduunii hun kafed orood hool ideh sanaatai suuj btal uilchlegch ireed ta yu zahialah ve, ta menu avah uu getel huduunii er za tegvel ter menunees chin 2iig neg tsaitai avaya gev.
133. Neg tuulai cafed orood -haluun coffee bna uu gej asuuj gene -bhgui. Dahiad 3 udaa irj asuugaad svvliin udaa irehed ni bna getel tuulai tegvel naadahaa horgochih gej gene.
134. Neg tuulai oid yavj baital gazart neg hvren yum baisniig dolooj vzeed -paah baas baina sh de yaj gishgechiheegui yum gej gene.
135. Ehner ni nohortoo helj baina genee, Bi aimar aztai ochigdor hogoo asgaj baisan chin hogiin bunkeriin hajuud neg tsoo shine osgiitei gutal baina, omsood uzsen chin yag taardag baina shuu. Margaash ni ehner ni dahiad l - Bi aimar aztai hogoo asgaj baisan chin tsoo shine bulgan shuba olood omsson chin yag taardag baina shuu gejee. Nohor ni chi ch aztai yum aa, harin nadaa jaahan az dutaad baih shig baina ochigdor deren dooroosoo neg bandaash olood omsood uzsen chin tomddog baina shuu ...
136. Hoer huuhen yariltsana. Neg ni: "Ene saytan zaluug bi l saytan bolgoson yum shuu dee" gehed nuguu: "Yaj ter ve?" gehed "Ter nadtai suuhaasaa umnu terbumtan baisan yum" gejee.
137. Neg bairnii umnu boovoo gargachihsan sogtuu hun nuuren deeree malgaigaa taviad untaj baiv gene. Tegtel dergeduur ni 3 huuhen yavj baigaad neg ni nuguu sogtuu hunii booviig ni harj baisnaa: "Ashgui manai ortsniih bish baina" gejee. Hoer dahi huuhen ni mun booviig ni harj baisnaa: "Ashgui manai bairniih bish baina" gejee. Gurav dahi huuhen ni bas l booviig ni harj baisnaa: "Ashgui manai horoolliih bish baina" gejee.
138. Neg jaahan huuhed hoer boos davhraldsan baihiig haraad eej ee ene boos boosdchihoj gejee.
139. Bagsh: Vovka chi er ni yahleeree dandaa belhvvsnees dooguur yum yaridag nuhur ve aan? Vovka: eeee haaya meem yaridag sh dee.
140. Avtobus duuren zorchigchdiin dundaas 1 nuhur ungachihaj gene. getel jolooch "za humuusee odoo ogtsom ergene shuu sain bariarai, sayiin ungasan hun sain barisan biz gehed 1 nuhur barisan gej gene.
141. Negen heregten shuugdeh bolov. shuugch tuunees: za ta yagaad neg dor iim olon huniig dairch alsan be gej asuujee. heregten: ugui ee bi uul ni sanaatai tegeegui l dee. shuugch: za ta yamar ch bsan yu bolson teriigee yag uneneer ni yari gejee. heregten: bi bogd uulnaas mod achaad dooshoo uruudaad yavj bailaa getel genet mashinii tormos barihaa boliod yamar ch argagui bolson. tegsen chin minii urd yag narantuul zah haragdaj bsan. tegeed bi za balarlaa yaj ene olon huniig dairahav geed hajuu tiishee harsan chin harin 2 hun yavj bsan.tegeed eruusuu ene 2-iig l dairahaas geed ter 2-luu uruulee chigluuleed yavsan chin nuguu 2 hun chin narantuul zah ruu yavaad orchihson gejee.
142. Neg shaldan huuhen taxi-nd suuj gene taxi-nii jolooch bain bain shaldan huuhen ruu haraad baij gene tegsen shaldan huuhen ta chin odoo yamar sonin yum be shaldan huuhen haraagui yum uu bain bain hyalalzaad baih yum gesend jolooch bi urd ni shaldan huuhen zunduu l harsan l da -tegeed yug ni haraad baigaa yum be -bi taniig munguu haanaas gargaj uguh yum bol l gej harj baina gejee
143. Ongotsnii osloor negen sarmagchin azaar amid uldjee! Shinjeechid tuuntei dohio zangaagaar osol boloh veiin ongotson dotorhi vil yavdliig dursluuljee! Sarmagchin ongotsnii zorchigchdiig untaj baigaagaar, ongotsnii uilchlegch nariig zagas naaduulj baigaagaar harin ongotsnii jolooch nariig arhidaj baigaagaar durseljee. Shinjeechid tuunees yu hiij baisniig asuuhad: uruuliin ard ongots joloodoj baisnaar uuriiguu durseljee!
144. Mongol, Oros, Amerik 3 baij baital Neg Sahiusan tenger garch ireed ta nar hamgiin sain zevsgee avaad ir getel. Mgl ni gar buu oros ni kalash avchirdag yum. tegsen tengeriin elch za odoo naadahaa bugsunduu chih esvel alna shuu getel Mgl ni zugeer baijaagaa l chihchdeg yum, oros ni uilj uilj baigaad chihtsen chin Mgl ni genet ineesnee tsaanaas chini Amerik puujin avaad irj bna gejee.
145. Neg xvn tsuld yavj bgaad hudag xarjee. Tegeed us us geed guigeed ochjee. Tegtel hudag dotroos neg xun haana haana geed garch irev.
146. Unhruush tuulai 2 zodoldohoor bolov, Tuulai: Unhrvvshee chi minii chih rvv bitgii tsohioroi tehvv? Unhrvvsh: - Chi tegvel minii tolgoi ruu bitgii tsohioroi!
147. Govid neg zaluu yavj baigaad arhinii shil olov. Tegeed lonhnii taglaag multaltal negen bird garch irev. Zaluu ch buun bayar: Chi minii 3-n hvsliig bielvvleh yum baigaa bizdee? Bird: Vgvi bi zuvhun 2 l hvsel bielvvldeg Zaluu: za yahav bolj baina. Minii booviig gazar shvrgesen urt bolgoodoh. Bird: zaluugiin huliig tairch hayav, boov ch gazar shurgev. Zaluu: vgvi vgvi bi gazar shvrgesen boovtoi bolmoorgvi baina. Bird: zaluugiin booviig tairch hayav...
148. Vovka amitan sudlaliin hicheel deer asuugdah estoi baiv. Gevch Vovka unshsan sedev ogt baihgvi gantshan buus gesen sedev unshjee. Bagsh: Vovka unshsanaa yari. Vovka: Buus. buus ni dotroo 3-n yanz.. bagsh: Bolnoo odoo tuulaig yari! Vovka: aan tiim tuulai bol shal delden amitan mun aris ni vstei bolohoor buustunu buus ni dotroo 3-n yanz... Bagsh: Bolnoo odoo chono-g yari. Vovka: Aan chono bol araatan amitan tegj baigaad buustchihdeg yum buus ni dotroo 3-n yanz... Bagsh: ene neg yum shuvt buus yarichih yum za baiz buustduggvi amitan yu bilee aan tiin zagas. Za chi zagasiig yari. Vovka: Aan zagas bol usand baidag amitan er ni zagasiig usnaas gargah yum bol vs urgana vs ni tegeed buustunu buus ni dotroo 3-n yanz...
149. Tsetserlegiin ohin bandi 2 muudaltsav. Bandi: Nadad iim goe mashin baina. Ohin: Tegvel nadad iim goe kvvkeldei baina gej vrgeljilseer baigaad bandi ni diilegdeh geed irjee. Bandi: Umduu shuvtalsnaa tegvel nadad iim yum baina. Ohin: Uu huu naadah muu chin namaig tom bolohoor hog shigee ih oldnoo.
150. Neg zaluu naiztaigaa taarav. Naiz ni naiz ohintoi bolson shvv dee. (hen yum be) Urnaa (JOMBOGO uu? gej l dee) Unuuh zaluu gaihsaar dahin neg naiztaigaa taarav. Naiz ni naiz ohintoi bolson shvv dee! (hen yum) Urnaa (JOMBOGO uu? gejee) unuuh zaluu mash iheer setgeleer unan tsaash yavj baigaad bas neg naiztaigaa taarav. Naiz ni naiz ohintoi bolson shvv dee! (hen yum be?) JOMBOGO (Urnaa yu?) gejee
151. Shunu dundiin ved negen zaluu gantsaar yavj baigaad negen emgentei taaraldav. Emee: Aanhaan dvv hvv emeegee hvchindeh gej baina uu? Ain Zaluu: Vgvi vgvi yalaa gej emee! Emee karmaanaasaa buu gargaj ireed tegvel hvchindeh l boljdee!!!!!
152. Chapaev Petka 2 tsagaantnuudaas zugtaan yavj baigaad mod ruu aviran nuugdjee.Tsagaantnuud modnii door irmegts Petka changaar orilon barigdjee. Chapaev: Chi yagaad orilchihvoo? Petka: Neg herem minii tumsugiig barichihaad samar gej bodood hazaad baisan shvv dee! Chapaev: Tegeed orilson yumuu? (vgvi) tegeed yagaad orilchihson yum? Petka: Termuu herem minii bugsiig vvree gej bodood orj garaad baisan shvv dee! Chapaev: Tegeed orilchihson yumuu? (vgvi) Tegeed yagaad orilchihson yum? Petka: Termuu herem chin samaraa avaad vvrendee hiih geed baisan yum chin!!
153. Negen udur araatnii haan arslan: - Unuudur bi hamgiin delden chihtei amitniig idnee gejee. Tegtel ene ugiig tuulai sonsood chihee daranguutaa - iljig ch budaa gejee.
154. Neg udaa Vovka egchteigee untaj gene. tegeed duussaniihaa daraa egch ni Vovkad chi ch iimerhuu ajildaa aavaas sain yumaa gejee.tegsen chin Vovka harin tiimee eej ch gesen tegeed l baisan gejee...
155. Negen aav huudee huuchin tursikee ogchee! Tegeed huu ni asuuj baina? Aavaa tanii ene tursiknii chin ali ni urd tal, ali ni hoid tal yum be? gej. Tegsen aav ni: Shar tal ni urdaa, bor tal ni hoid tal ni!
156. 2 naiz uulzan neg ni manai ehneriig burhan yagaad iim muuhai zursan yum boloo getel nogooh ni harin gaigyi shvv dee manai ehneriig burhan zugeer l saraachaad orhison yum shig baigaa yum.
157. Hoer sogtuu hvn uud uuduusuu yavj baigaa tulchihjee. Getel neg ni uuchlaarai dunduur chin garchihuu? getel nuguuh ni za za aytaihan tsuvaad gar gejee.
158. Delhiin buh humuusiin ogzog ontsog bulan burees tsuglan oorsdodoo tulgamdaj bui 3 asuudlaar NVB-d zahia bichih boljee. Uund: - negdugeert bid urgelj huvaagdmal baidaltai baidag. - Hoerdugaart bidnii duu hooloig hen ch sonsdogguin deer urgelj shooldog. - Guravdugaart urgejl huuchirsan sonin hevlel huleej avdag gejee.
159. Chukcha gadaadaas ongotsoor ireed, gertee harih hereg boljee! Tegeed negen taxi hologlon yavj. Zam ni ch neleed hol, zondoo ih yum yariv. Tegeed nogoo jolooch bodov: 'Kvi ee! Ene Chukcha nariig uhaan muutai humuus baidag geltseh yum. Neg uznee!' Tegeed asuuv. -Manai eejees garsan. Er huistei. Gehdee bi bish? Chukcha bodood bodood olsongui. -Medehgui ee! Yu baidag yum? -Ha ha... Ter chin manai ah baihgui yu! -Oo tiim sh dee! Martchihaj... Tegeed Chukcha gertee irev. Geriinhen ni asuuj bna gene: -Za yaj irev dee?-Ehleed mashinaar, daraa ni ongotsoor...-Ongots gej yu baidag yum? -Ta nar alim medeh uu? -Medne! -Tegvel ternees chin shal oor! -Oo za za. Tegeed tsaash ni...Setgel ni hoorson Chukcha nahiad onisogo taalgahaar shiidev:-Za anhaaraltai sonsoj bai!Manai eejees garsan, gehdee bi bish, er huistei! Ter yu ve?-Medehgui ee! -Ha ha. Ene chin taxi-nii joloochiin ah ni baihgui yu!
160. Neg xaan tsetserlegeeree zugaalj baital tsasan deer sheeseer "LOVE" geed bichchixsen baijee. Xaan uurlan xen ingev medej ir geed zartsaa yavuultal udalgui ergej ireed uchriig ni olloo, shees n tushimeliix bichgiin xev ni xatniix baina gejee...
161. Emegteichuud erchuudiig yamar baihiig husdeg ve? (20 nastai emegtei erchuudiig iim baihiig husdeg genee) 1.tsarailag 2.uhaalag 3.bie haa saitai 4.bayan 5.romantik 6.ugiig chin dagadag. (32 tai emegtei erchuudiig iim baihiig husdeg genee) 1.dajgui tsaraitai 2.bolomjiin mongotoi 3.tortoi umiig chin avch yavdag=tusch gesen ug 4.chinii torson odriig martdaggui (42 tai emegtei erchuudiig iim baihiig husdeg genee) 1.tiim ih tsarai muutai bish l bol 2.geriinhee mebliig gantsaaraa oorchloh chadvartai 3.guzee ni tsamtsniih ni zavsraar tsuhuihgui l baival 4.yadahdaa 7 honogt 1 udaa sahlaa husdag. (52 tai emegtei erchuudiig iim baihiig husdeg genee) 1.tsoon udaa mongo zeeldeg. 2. baga hurhirdag. (62 tai emegtei erchuudiig iim baihiig husdeg genee) 1.huuhed ailgachihmaargui tsaraitai 2.jorlongoo ooroo olchihdog 3.haana hiimel shudee orhisnoo sanadag
162. Negen galzuursan er emchid uzuulj baihdaa ooriigoo " Bi CHINGIS HAAN BNA, BI CHINGIS HAAN BNA" geed l orilood baijee. Emch uzej duussaniihaa daraa suvilagchid handan" Naadahiigee ooriigoo JAMUHA baatar bna geed baidag GOMO eriin palatand oruul " gejee. Hed honosnii daraa nogoo eriig emch uzjee. Tegsen chini nogoo er chin" emchee, emchee bi chini CHINGIS haan bish bna sh dee" geed l dahin dahin heleed bjee. Emch ovoo sh dee edgerch bna gej bodood" Chi chini tegeed hen bolj bna aa"gesen chin "Bi chini HULAN hatan yum bna sh dee" gejee.
163. Neg aimaar ih buustei hun baijee. Neg udur buusnuudiinhee ahlagchiig gargaj ireed asuuj gene"bi yaval buusgui boloh ve?". Ahlagch helj baina"Chi uur neg buustei hunii muriig derleed unt tegeed yu bolohiig har daa". Nuguu hun neg buustei hunii muriig derlej untaad margaash ahlagchaas asuuj gene"Za bi odoo yamarch buusgui boltson uu?" gesend ahlagch helj gene. Sain muu hoer medee baina. Ali-naas ni ehleh ve. Nuguu hun muugaas ni ehlie gesend ahlagch 20 tsereg alagdsan gejee. Onoo hun bayarlaad za tegvel odoo sainiig ni gesend ahlagch 200 tsereg olzolson gejee.
164. Neg nuhur oroi gertee sogtuu orj irtel ehner ni: Haachaad irev? getel nuhur ni: naiztaigaa shatar toglood gesen chini ehner ni: chamaas arhi unerteed baina shuu dee getel nuhur ni: tegeed shatar unerteh yum uu gejee.
165. Armenii radio 2 tsag chiv chimeegui baij baisnaa manai onoodriin helgui dulii humuust zoruilsan tusgai nevtruuleg uugeer ondorloj baina. Nevtruulgiig beltgesen Tumee gejee.
166. Avgai nohor 2 untaj baiv gene. Getel avgai ni zuudleed huue nohor irlee bosooroi gej orilj genee, tegsen nohor gyals bosood huvtsaa avaad bolkonooroo userchee.
167. Ehner nuudgaitaigaa orondoo baij baital nuhur ni sogtuu irjee.Tegeed orondoo ortol 6 hul baih yum gene.Yagaad 6 baidag bilee geed ehnertee helehed, bosood toolohgui yu gejee. Mani er bosonguutaa 1,2,3,4 gej toolood uu zuv bna geed untaad ugchee.
168. Shalgalt. Oyutan tsunhneesee 3 shil arhi gargaad - Bagshaa nadaa 3 tavchih, tegeh vv? gej guijee. Bagsh ni bodoj bodoj baisnaa - Za za bi 2-iig ni l avaya gej ee...
169. 2 akul uulzaad 1 akul ni bi say 1 usand shumbagch zalgiad hahaj uheh shahlaa getel nogoodoh ni mangaraa ehleed halisiig ni arilgadag baihgui yu gejee.
170. Avtobusnii haalganii derged zogsoj yavsan neleed uurtai bairiin negen zaluugaas buuh gej baisan huuhen asuuj gene. -Ta buuhuu gej asuutal -Chamd yamar hamaatai yum be? gejee, -Bi buuh gesen yum getel, -Nadad yamar hamaatai yum getel, -Ariin hun buuh geed baina shuu dee getel, -Chi bid hoert yamar hamaatai yum gesen gedeg.
171. Arhi uusniihaa margaash negen er bostol hajuud ni haluun kofe hachirtai talh derged ni: hairt mini ene mongoor sharaa tailaarai gesen bichigtei 10000 tog baiv gene.Mani er dariu huugee duudan yu bolsoniig asuutal: Ta orj ireed hamag yum hagalaad namaig hoogood, eejiig algadaad baisan.Arai hiij argadaad eej tanii huvtsasiig tailaad untuulah getel ta: Bi ger bultei hun shuu bitgii nadad oirtooroi gej hashgiraad baisan gejee.
172. Vovkaas bagsh ni neg gedgiig angliar yu gedeg ve? gej asuujee vovka ONE gej hariuljee getel bagsh ni tegvel 11 gedgiig yu gedeg ve gej asuujee vovka ONE ONE gejee.
173. Tuulai dugui unaad yavj baiv! tegtel arhichin chono iren chi yaj duguitai bolson yum be! hemeen asuuv tuulai:bi arhi uudaggui harin chi arhi uudag tiim bolohoor munguu hurimtluulaad gev!daraa ni chono ongotstoi bolchihson baina!tuulai asuuv!chono:shilee tushaagaad gev!
174. Hoer naiz taaraldaad neg ni: -ohiduud chin yu hiij baina daa -duulaad l... oyod l... -ehner chin yu hiij baina daa? -uilaad l... hanzlaad l...
175. Neg ailiin honh duugrahad ezegtei ni haalgaa ongoilgotol aimaar tahir dutuu zaluu: ta 20 jiliin omno jiremsen baisan uu? Huuhen: tiin. Tahir dutuu: tegeed 1983 onii 7 sariin 12nii 12 tsag 12 minutad abort hiilgesen uu? Huuhen: tiin. Tegtel tahir dutuu zaluu eejee geed tevreed avchee...!
176. Neg ail 3-n nel muutai hvvhedtei baijee.neg odor tedniid neg hvn ireh geed Eeej ni nogoo 3 hvvhdee bitgii dugaraarai gejee.margaash ni nogoo hvn irj.galiinhan derged suuj baital hoormoin dooguur ni tsog orchihoj gene. tegsen chini 1 hvvhed ni holmoin dooguul tsini holgoliin tsog gesen chin 2 dahi hvvhed ni eej tsamaig bitgii dugalaalai gesen see dee gesen chin 3 dahi ni bi l law duglaagvi svv gejee.
177. Oyutnii onigoo: Negen oyutan gudamjnaas helterhii talh olood ushigluud yavj baital -uur neg oyutan baishingiin untsguus garch ireed yasan bayan oyutan be? talh ushigluud l. -Chishsh enenii tsaaguur orood huvaaya.
178. Neg heterhii haraa muutai hun baijee. tegeed yarijiin: MINII HARAA IH MUUDJEE, HUUHDUUD HOLOOS IRJ BGAA MASHINII DUGAARIIG HARAAD BAIHAD BI BUUR MASHINIIG NI CH HARAHGUI YUM gejee.
179. Hoer erguuliin tsagdaa mashintaigaa yavj baijee.Tegtel holboogoor duudaj:Washington streeted bank deeremdej baina.Oirhon yavaa mashinuud tiishee ochno uu gejee.Tegeed 2 tsagdaa hamgiin turuund 2hnaa ochood haalganii uudeer oroh gesnee nuguuduh ni: Ehleed chi orchih daraa ni bi chinii Ushuug zaaval avna gejee.
180. Tsirkiin dargiin utas ni duugarav;-tanaid yaridag mori heregtei yu? gehed darga bitgii utsaar toglood bai geed utsaa taslav .Dahiad l utasdaad baij nogoo darga uurlan utsaar toglood baival tsagdaad helne shuu gehed -hooe bitgii utsaa tasdaad bai tuuraigaaraa dugaar erguulehed tiim amar gej bodoo yu?!
S H Y L E G
ENE XUUDSIIG TOMRUULJ YZEX
Setgel zurhendee duriig chini hadgalj
Hairt chinii hartsiig uurdeeree mederch
Buleen gar chini miniihiig atgaj baigaa met
Nadad bodogdon, shunu zuudlegdeh yum
Hagtsaj salahiin ued
Zurhnii mini negen heseg hoosorch
Hezee ch chamaigaa dahin hairt mini gej nerlehguidee
Uuriin erhgui nulims ursah yum
Suulchiin udaa chamaigaa harhad
Ter nud ni dahin nadruuga zuulun harahgui
Ter uruul ni hezee ch miniihiig unsehgui
Ter gar ni dahin miniihiig atgahgui
Ter biend ni bi dahin hezee ch erhlehgui gej bodogdohod
Dotor gashuun orgij
Hichneen dassanaa odoo l mederch
Hezee l chamaigaa martaj
Setgel sanaa mini taivshirah boldoo gej bodogdon
Bayartai hairt mini gej
Suulchiin udaa ter ugiig shivnej bilee.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Egel jaazin dotorhi chinii gegeen durh
Egts umnu mini shireen deer tuayarahad
Ereentei baraantai uvgun orchlongiin
Eldev yavdal gavya zovlongiin tuhai bi martdagsan
Honogiin too duusch gereesee chi yavlaa
Hairiin belegdel bugjuu huruunaasaa bi avlaa
Tavilan zayagaa chi busdad tushaasan bolohoor
Tanhil goo duriig chini todhon bi martlaa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Chamaig bi yaasan ch ih huleev dee
Chamtai baina gej yaasan ch ih muroodov doo
Hun huleehiin hetsuug ene uyed l bi mederlee
Hun sanahiin zovlong saya l bi amslaa
Unendee bi huleemeergui baina
Uguilj chamaig sanamaargui baina
Bodold avtan suumaargui baina
Borhon zurhee zovoomoorgui baina
Odoo bolloo!
Or tas chamaig martya daa
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Chin zurhnii durlalaa bi uurd chamtai bailgay
Chimeg bolson tsaraind chini hairiin ineed shigdeg
Orovdson hartsaar hairiig mini egtselj buu shirteech
Onchirch hotsorson zurh mini huslee dahin zuzaalaad
Ovliin hairiin bayar bayasliig unench setegleeree haramlaach
Setgeld honogshson ovliin tsagaan tsasand daragdan
Uurd hamtdaa gesen unench zurhiig mini sonsood
Urgelj hairlay gesen ulgert mini itgeerei
Omog bardam zand chini bi sevteegui ch
Ontsolj hairlasan busgui chamdaa hairtai yavsan
Tsas haylan haylsaar tsaanaa l bid taivan
Tsagaahan zuild mohson chamin ongiin tsetsegs
Havar bolj bidniig salgah shig delbeelsen zohiol
Ereen baraan amidraliin enerengui tom holog
Amidral 2 tuil deer temtseed baihad
Anhnii hairaa sanan amidraliin hania zov songooroi
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Horvood bi chamaigaa horsloor teej hairlaagui
Setgel tseverhen uyahan zanggi chini bi deedleegui ch
Ooroo chamdaa yagaad hairtai bolsnoo medehgui
Bodoh bodliin chini uzuurt borhon zurh chini duulj baig
Shiguu orson tsas biden hoyoriig niiluulj ogdog
Dunduur orson neg ni durlaldaa denduu unench yum
Itgel ogson setgel chini hairiig mini jargaah bish zovooh yum
Horvoo iim davchuu gej bi medsengui
Hairtai hunee gesen huslee chi mini burhan tengertee ilgeegeech
Hun gants durladag gedgiig setgeldee chi mini shingeegeech
Chamaig gedgiig mini medeed naddaa dahin ireech
Yertontsod bi gants l orshidog yerdoo l bi chiniih
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * daanch dee gemeer gantshan l yumand bi durgui
dahiad uulzay,bayartai gej heleh unen durgui
ter tusmaa chamd ene ugiig zoriulakh bi durgui
teverch unschiheed l salaad yavahad bi durgui
tend chi ongotsond suukh muchid
end bi uhej buigaa mederdeg
tengert suun zam tatuulj ongots nisehiig haraad
emzeghen setgel nulims asgaruulj ulddeg
chamaig nissen udruus hoish amidral
chand nairuulsan hor bolj huvirsan
nulimsaar amtalsan horiig ineej uuh taviland dasavch
nud mini chamaig tsag urgelj haigaastai
haa negteegees garaad ireh shig sanaj
haluun unselt gart min ilgeeh yum shig
huurhun uruul chin chih shurgeh shig
huurch bi gantsaaraa ineemseglene
husleeree zuudeere amidraad bi yaltai ch
hair chin dahiad irehgui gej zurhendee itguulj chadashgui
husel bgaad uulzah zayataid bayarlaj yav gevch
hyasal bolj hagatsah tavilantai bi evlerehgui,,,,
chamd bi bayrtai gej heleed uldsen ch
tsag urgelj nud mini chamaig haigaastai...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * uuchlaarai minii hair
uhaangui hiisen buhniig mini
hairgui gedgiig chin medseer baij
hagatsaj chadaaguig mini uuchlaarai
ineemsegleliig chin abch nuuchihaad
ireh habriig huleelgesen uuchlaarai
zuun jiliinhee gantsaardliig chamdaa uuruulchiheed
zugaalj yabsniig mini uuchlaarai
zuudend chin ochij chadahgui murtluu
zuruudelj gomdoosniig min uuchlaarai
bugdiig uuchla
bas bitgii uuchla
bi chamd hairtai baisaniig bur buu uuchla
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Xagatsay daa
Xagatsay daa, xairt mini
Xabar boljee, tsas hanzarch boroo shaagij bna
Xarin biden hoyriin setgeld namar bolj bna
Bi uilj bna
Boroo orsoor l ..
Nulimsand mini norson yumn shig
Neg yanzgui chi alhalna
Bayrtai xagatsay daa minii hair
Buu ergej har yab daa....
Terteeh zam alslan holdoj tendees chi mini salan odno
Tengis tselelzeh minii muruudliin yertuntsud
Tanihgui negen busguig chi hutlun odno
Ter jargaltai zuragiig l setgeld mini chi uldee
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Negen tsagt uulzsan shigee negen tsagt
hagatsan salj bgaa bolohoor uilmaar duulmaar
ineemeer ch yum shig...
Durlal gedeg yamar amttai mutrluu gashuun yum be
Amsahgui asgaj chadaagui bolohoor yaltai bilee
Amidral dahiad nadad iim jargal hairlahgui biz dee
Anhnii hairaa hairlaj yabaarai
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Chamdaa xelex xeden ugs
Zuud noirnii dagina mine nudee ani
Zurxen deer mine aajuuxan garaa tavi
Zuggui setgeliig mine chagin minii ami
Utas mine dugarax toolond
Chamaig baigaasai gej urgelj bi xusdeg
Uyaxan xooloig chine sonsox bolgond
Chichirj zurx mine tugshdeg
Xaya xelex xatuu ugs chine buruutaxgui
Xorvood xamtdaa baixad bid amidrald uruutaxgui
Xongor chamaigaa xairaar bi dutaaxgui
Xench bid 2-iin xairiig yasanch gutaaxgui
Xavariin seruun udisheer
Xorson bie-iig chine dulaatsuulan tevrexsen
Xairiin ugsee shivenseer
Xatsar deer chine zoolon unsexsen
Gegeen xairaa nulimstai xezeech buu xolioroi
Gantsxan ene setgeliig mine yugaarch bitgii solioroi
Genin zandaa xotlogdon amidralaa demii buu sorioroi
Yanag xartsand chine nulims otg tsoxixgui
Yaldam tsaraind chine uitgar gunig toxiroxgui
Yalaach gesen chamaig bi chine orixoxgui
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * bayrtai minii hair
bal buram shig muruudul mini bayrtai
serj chadahgui baisan ter l zuudnees mini sereegeed
seruun zegel orchlond namaig orhiloo gej uu
itgej chadahgui bna
ireedui mini nar mini bsan atal
ineemsellee nuugaad haashaa odno be
ireh udruudiig hamtdaa ugtna gehiheed
irmuun hair mini haashaa hiisen odov doo
serj itgej bodoj chadahgui bna
chamguigeer bi haachih yum be
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Gemgui uchirlaar uchiraad
Genet bie biendee taalagdaad
Genen jaahan nasaa huvaaltsaad
Gendene gej medehgui yavsan uye
Jaahan hugatsaa ungurch
Jaalhan bid 2 biedee dasaj
Jargal gegch yumand tolgoigoo meduuleed
Jam gedgiig medehgui yavsan uye
Saranii gerel door ugee huvaatsana geed
Saihan chi mini nadad amlaad
Solongorson amidrald avtan orood
Savaagui uildelee medeegui yavsan uye
Tsasnii uzesgeleng gaihan bishireed
Tsonh tsonhnoosoo haran sogsood
Tsag hugatsaag anzaarahgui bie biedee temuuleed
Tsohiloh zurhee medeegui yavsan uye
Havriin namuuhan udesh
Hoyor biedee horogdon yariad
Haranhui bolson gedgiig anzaarahgui shirteltseed
Horvoogiin erguulegiig medehgui yavsan uye
Zunii haluund bie bienee zorin
Zuun beer ch alhaad irehed belen
Zulzgan nasniihaa muruuduld avtagdan yavsnaa
Zuurhan ch gesen medehgui yavsan uye
Baigaliin goyomsogiig gaihshiran
Baidag buhniig gaihamshigtai met bodood
Bie biedee naaldan suun bodoldoo avtagdan
Burheg amidraliig medeegui yavsan uye
Namriin saihan borond noron guildeed
Nevt norson bie biye sholon ineeldeed
Neghen unssen ter uruuliig zurhendee hadgalaad
Nart horvoog orhino gedgee medeegui yavsan uye
Amidraliig ter l saihanaaraa tusuulsun bidnii nas
Amin zurhend mini dursamj bolon uldeed
Ariuhan chamaigaa uden gargaj uguud
Anhnii udaa zurhendee uilsanaa bi medne
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Negen dursamj
Hezee ch bilee dee martaj orhij zolig gej
Hemjeegui ih hairtaigaan uchirsansan
Harhan nud, tuyhan bie, hailam setgeliig ni
Haramnaj yavaad hardahiin zovlond unasansan
Bardam zan, haluun hair mini zurchilduj
Baharhah yumaar maruuhan hair mini tugsgul bolj bilee.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Gantsaaraa end suuh yum
Sanaj chamaigaa bodoh yum
Hetsuu ue hoyuland ni baisan ch
Hairlaj chamdaa tassan yum
Bus hosuudiig harhad
Gashuun nulims ursah yum
Hairtai gedegee
Yavsanii chini l daraa medersen yum.
Gomdooj, nulimsiig chini ursuulsan yum
Urssan nulims bolgond chini
Uuchlalt chamaasaa guya
Zuvhun chamdaa hairtai gedegt mini itgej
Uuchilj namaigaa urshuu.
Chi bol minii naran
Haranhuid zamiig mini gereltuuleh saran
Zuvhun chamaig hairlaj irsenee medersen yum
Zuvhun chamaig hairlah bolhoo amliiy chamdaa
Husel setgeliig mini bulaasan chi
Oilgoj namaigaa hairladag chamdaa bi hairtai.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * namuuhan udesh hamtdaa alhahadaa
naalinhai aashind chin dasna gej sanasangui
oddiig shirten hoyuul suuhdaa
orchlond chamaigaa olsondoo bayarlana
jihuun atlaa chimeegui shono
chamtaigaa bhdaa bi dulaahan
changa tevreed heseg zogsohod
tsag hugatsaa ongorsniig martdagsan
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Durlasan zurh namriin shugui shig jimseldeg baisan bol
Dun xar nuden min chi minii zurxiig anzaarax l baisan daa
Bolj guitssen moilnoos n gants negiig amtarhan umhelj
Bolovsorch duussan samriin borgotsoig n tsumux l baisan daa
Xairlasan setgeliig namriin taria shig xuraadag baisan bol
Xar nuden min chi minii setgeliig oilgox l baisan daa
Ondor urgasan tarian turuu salxind ganxaxiig xaraad
Ooriin erxgui duu aldan shagshix l baisan daa
Enelsen tseejnii ug uul bolon nuudegsen bol
Enxriixen min chi namaig sanax l baisan daa
Tenuun nutgaasaa salxind tuugdan xaashaa ch yum odox
Tengeriin tsagaan uulsiig xaraad uilax l baisan daa...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Nar hedii gereltei ch gelee
Naddaa chi mine narnaas ch gereltei
Ursgal nudiig chine nar harj
Urvagar muuhaidaa haramsaj yavag
Burhan hedii uhaanati ch gelee
Burhanaas chi mine iluu uhaanatai
Er ni ch chi mine tegeed
Ertontsiin buh saihniig aguuljee
Horvoogiin saihniig harii gevel
Hongor chamigaa harahad l guitsee
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Nasaaraa chi namaig hairlahgui ym bol
Naadaj toglood yu hiine setgel dasahiin nemer
Nandin hair buhnee nadad ogohgui yum bol
Namaig unseed yu hiine setgel zovohiin nemer
Horvood bid hoyor hanisahgui yum bol
Hurgej ogood yu hiine setgel dasahiin nemer
Husel guisan hartsaar namaig shirteed yu hiine
Hailgan setgel hoyordoj
Chi mine zovohiin nemer...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Durlaliin hariud chi durla gejchamd tulgaaguiee
Dunduur setgelee zaaval duurgej byalhaah geeguiee
Duulim horvood chamaigaa tanidag l bhad boloo
Duugarch haaya oortei chine yaridag l bhad boloo
Ogtorguid hovoh sar shig telmen har nudiig chine
Oirhonoos bur oirhonoos l harahiig hussen bolohoos
Ongon hairiin mine dalaid setgel aldan selj
Olnoos namaig ontsolj hairlaach gej shaardaaguiee
Ue uehen oortei chine tulgarch taarahiin tsagt
Ug solij mendeldeg tanil mine bgaach gesnees bish
Unench hairiin ugiig chinii amnaas sonsoj
Uurd hamtdaa baiy gej ooroos chine bi shaardaaguiee
Tovchoor helbel chamaasaa bi
Tomiig bish bagiig guinam
Jigtei ene hairiin mine hariud
Jiriin naiz mine bolooch genem...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Hos (neo narrative)
Naran tedend tongoih shig
Saran tedend erhleh shig
Odod tedend gyalbah shig
Orchlon teden deer togtoh shig
Narang taalan
Sarang enhriilj
Oddiig shirten
Orchlong uyaraahuid
Zurh halbilzan
Bies chichirch
Nudes tselelzen
Setgel dogdlono.
Erhemseg bodiig
Enhrii uruuliig
Erhii huruu Ilen taalj
Hundaga toroh
Hoorhon hatsriig
Hoyor alga
Hongohon atgana.
Eldeh nudiig ni
Eyeldeg tsaraig ni
Emeesen hartsiig
Ineemseglen zorigjuulj
Haluun hatsriig ni
Hanhar tseejiig ni
Hovch bieiig ni
Hulchin tulna.
Tesch yadsan
Tevrledej yadsan
Teenegelzej yadsan
Terhuu mochid
Zorigs badarch
Joloo alduuran
Bies uraldaj
Tevrelden unseltsehuid
Hoh tengert ayanga tsahilj
Horvoo delhii ergeh shig
Husel setgeld jargal tsalgilan
Haluun amidraliin ehlel togsovoo.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Hongor min hongor min yavahaa bitgii yar!
Holdoj amjinaa uulzah l hetsuu!
Sain uu geed teverhed gar evlehgui hirnee
Salna gedeg ug shuvuu shig hongon jiguurtei...
Uurlah gunihiin gantshan zorog deerees chi biden 2 salj
Uuchilahiin tumen davaag davj bi chamdaa ochnoo!
Uikahgui dee getel hooloi tiim amarhan zangirch
Uchirlan argadah ug chamd min oldohgui zovoono...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Tiimee chi minii tanidag hun
Tegehdee sain tanidag hun
Tegevch chi nadatai mendeldeggui
Tiim dee tanihgui yum chione arga baijuu...
Dorvon jil surguuliin zamd
Tohiroltsson yum shig ar araasaa alhalj
Dorvon jil ger geriin zugt
Yariltssan yum shig urd hoinoosoo shuljilden
Dolgoon hartsandaa bodol hovordson ueiin zaluu chamtai
Dotno taniltsaj uerhehiig bi udtal huleesen
Nuugaad yahav chi nadad taalagddag bsan
Neriig chine harin busdsaas suraglaj yavaagui
Ireh zamiig chine nuutshan tosoj haruulddag bsan
Oroh hicheelii chine huvaariig zongooroo meddeg bsan
Ehnii golduu hicheeliig haaya tasaldag ch
Ergetsuulj minii bodohod chi sain oyutan
Daraa ni hicheelee nohohdoo yadardag l biz
Dasal bolson duriig chine harahgui bh nadad tuunes hetsuu
Dandaa sugavchildag nimgen bor havtas
Daarah huitenguid ch yarch yavdag turgen alhaa
Zoron ongoroh ohidiig ajigladaggui hatuuhan torh
Zuud ezegnen noirgui honuulsan minii anhnii hair
Seluuhen oroi hurguuleh hungui setgeldee gantsaarddag bsan ch Setgeldee chamaig dursaj hanitai yavsan suuliin honh oyutnii sambart jingenehed
Suuliin udaa bi chinii omnuur ongorson
Tiimee chi minii tanidag hun tegehdee sain tanidag hun
Tegevch chi nadati mendeldeggui tiim dee tanihgui yum chine arga bjuu....
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Chamd bi zurhee gishigluuleh gej ogloo
Zunii zuleg gej chi tuun deer mine gishge
Uns met saaral huiten shonoor
Uuden deer chine bi olon udaa ochson shuu
Togshij zurhleeguiee, orj chadaagui
Chinii huurhun tsagaan hul gishgelj bsan bolohoor
Huiten shaliig chine hunees nuuj unslee
Yagaahan uruul chine yag l tsetsgiin delbee met bdag
Yanag mine ter huiten shal tuunees dutuu sanagdaaguiee
Chamd bi denduu hairtai uchraas
Shongiin modnii derged suuder met zogsoj huleehdee
Sharhdaagui baatar eriin dur esgej
Haluun gariig chine atgan baij
Haramlasan setgelee taitgaruulan
Tongochih zurhee nomhotgoh gej
Tom sanaj chamaig huleej jargal edelsen ni teree
Chamd bi zurhee ogson
Chi deer ni alhsangui
Chamd bi setgelee barisan
Chi tongoij baitugai ongiij ch harsangui....
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Anhnii unseltiinhee muriig chinii uruuland uldeej bsansan
Amrag min chi sanaj bna yy, aygui ih ichinguirch bilee bid
Udshiin buriigeer busdaas ontsgoiron 2yyl jargaj
Unendee chamdaa hairtaigaa salsan hoinoo daan ch iheer medersen Namar boroo chimeegui shaagihad
Naiz n chamaig sanahdaa gashyyn nulimas unagaagui ch
Tsugtaa bsan hairiin genehen udrvvdee dursaad
Ene nasaaraa uuriiguu zuhsen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Burhan gej bdag bol bushuuhan tuuntei uulzahsan
Bulbarai hongor duriig chine martuulaad ogooch gej guihsan
Heterhii tungalag hartsand chuluu adil jivj
Hagasarch sanaashrahiin zovlongui zorgooroo 1 amidrahsan
Nuutshan hongor chamtaigaa uchrahaas omnoh amidraldaa
Nuutsgui helehed naiz ni odgoo hurtel ataarhdag yum
Ooriin chini hoinoos shanalan zovohiin zovlongui
Ongorson ulirsan amidral mine odgoo hurtel uguilegddeg yum
Odoo bi chine harin ori 1 tsaaraa giyuren
Oyorgui hairiin dalaid gerliin hurdaar jivnem...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * tengeriin oddiig udaan shirteerei!
terhuu yortonts setgelee neevel
tesver aldan zurh chen gomdolloj
tevchij barisan nulimsiig chen unagachihna
zusegdsen zurhee taitgartal
zondoo udaan hanatlaa uil
dusalj unasan nulims
dunduur setgeliig sergeeh uvidastai shuu
sar chamaig gaihan meltiih shig sanagdval
sadarch asgarsan nulimsaa zogsooj
setgeld hurgasan har uuliig
sanaa aldan nulimstaigaan arch!
tegeed daraa ni dogolon nulimstai ch
tenger oodoo ineemsegleed uz!
holiin oddiig ter ch bas
haa negtee harj l yavaa
ooriig n dursaj unagasan nulimsand
ooroo ch medelgui sanaa aldanaa ter...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * heneggui sahilgaggui salhi salhivchnii zavsraar siigej
heetei horgoi shig amdral zurh setgeleer naadaj
heeriin tsetseg shig nas chin zuud yum shig unguruhud
henii ohin be geh bodliin uzuur zangilna
anir bugeen shuniin zuudend chin hen morilnom
amsgalah toogoor huljih much buhen heniig ta sanaglznam
naran heetei delhii deer amdraliin jargal edleh gej
naalinhai hongor aashaa hend ta handuulnam
tsetseg hurartai ulral delgerch ireed hagdarch oddog
Tsel zaluu nas delbeelj ireed gandaj oddog
tseejnii gunig bayraa hen negentei huvaaltsii gej
chin setgeliin ugaas husemjleh n magadaa
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * gemgui tsailgan harts nud huurah tudii
genen balchir setgel udur unguruuh tudii
zovlon jargal met n uzegdel buguud amdral
zovhindoo nulimastai namaig uldeen baij muruuduld avtana
seruun shuniin haluun zuudend heniig ta husnem
setgel zurh bodol chin heniig iluud uznem
bodliin gund chandlah husel tachaal hoyoroo
boginohon zuur umartah n nudend tod haragdnam
jingeneh duu holoig chin nasan tursh sonsmoor
jihuutsem shunu tiichleh bieiig tani dahin neg amsmaar
jiremger ohin chinii hairiig ezemden baij erhelmeer
jiriin huvguun minii husel muruudul temuulel min boljee ohin chi
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * chamtai bi uurd xamt baixsan gej moroodsiim
chamin gangan ugseer chamaigaa bi goyochixood
chinii suudert gaixuulan alxaya gesiim
chamaigaa bi uurd xairlaya gej amlasiim
chixer shig ugiig zuudend chini bas
chiniixee tseejind shini shivnen baij
chuxam yneneer xairlaya gesiim
chamdaa bi ooriiigoo tushaay gesiim
chodroor bus zurxeeree xolbogdood
chiniixee toloo amidray gesiim gevch amidral
chi nadaa anxnii xairiig zayaxdaa anxiix bish suulchiinx gej
ayarxan bolovch shivnexgui yav daa?
nulimastai xotsorson alag nudiig mini martaach
nuugdaj setgelees mini xoldooch
nuudliin shuvuu shig ireed butsdag
nuutsxan xair mini xyniix baijee
nerelxsendee l bi chamd xairgui gej xelsiim
nexeed olood avna gej bodsiim
nandin xairaa xarin bi tanisangui
nargia bolgon zurxneeseee geejee
nogoo l zam deeree ergeed ochtol
nexel xatyy orchlongos chamaig bish
nevshirtel yilsaar xatsan zurx ooriigoon bi olloo
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Boroon dund chi yag hurel barimal shig haragdsan
Bodlogoshirson tenger umnu mini zogsoj baih shig sanagdsan
Uruul deer chini herev tegehed unssen l bol
Usnii chuluu shig huiten baih baisan daa
Gantshan alhsan bol bi gart chini hurchih baisan
Gal shig haluun alganaas mini chi tsochih baisan
Shuvuu shig nischih geed aimhai zuirh mini tegehed
Shuurgand derveh dartsag shig togtoj yadan baisan
Harin tegehed chi hushuu shig zogschihood
Hajuugaar mini shirtej baisan
Enhriilj namaig teverch baimaar gart chini
Ehneriin chini zahia atgaastai baisan
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Tsasan shirheg budarsan gegeen udesh aisuu
Tsagaan aylguu huglun odod tengert bujne
Tsailgan zant tsasan ohid olon gaihamshigaa daguulan
Tsas musnii ezen zuud noirond mini muruudul huluglun irne ee Chimeeguihen udshiig huglun honh 12 ntoo duugarahad
Chin husleen chi ubliin ubgund shibneeree....
Gadaa tsas udarch l baig
Gart chin bgaa sarnai hulduhgui ee
Zurh chin dogdolj l bg hamaagui ee
Zuudnii chin gegeen hair buhuhgui
Mungun ubluur hairiin tsetseg delbeeluulsen
Muruudliin ezen ohin tuundee ochooroi
Gal haluun hairiin chas ulaan sarnaig
Gart ni uguud shine on shine hairiin beleg geeree
Gants chamaig hairlah setgel tuund chin bii bol
Gegeen hairaar duuren hartsaar chamaig shirteh bolno
Orchlon ergej on soliltsoh ter l muchid
Orgil husleen chi amjij shibneeree
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
bi chamaig hairlaj baisan
bie setgeleeree durlaj baisan
gehdee chamtai amidral zohiono
gej harin shiidej chadaagui
enhrii yaldam aash chin namaig uyaraasan
enegui hairand chin bi hailsan
teglee ch gesen bi eruul uhaanaa aldaagui
temuulsen setgelee darj chadsan
uyan naalinhai aash chin saihan
uran goolig bie chin uzesgelentei
uur chin hurehdee harin chi dogshin
unendee nugelt shulam boldog
yanagiin ajild namaigaa jarguulsan
yamagt uzesgelen goo goo hadgalj chadsan
harin chi nadaas denduu ih yum shaardsan
hajuud chin urgelj baihiig hussen
horvoo deer chamtaii taarsanaas hoish
hoyor dahia bi hund durlaagui
eriin setgeliig mini chamas iluu gijgidsen busguig
ene horvoo deer bi olj haraagui uchraas ter
or honjiliin yavdal, uuj nargih, goyoj gangilahaas
oor zuild chi sonirhoj baigaagui
orgui sergelen oyun uhaanaa
oor zuuriin zali mehend l zartsuulj baisan
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Humuus chinii tuhai yariltsahdaa
Huuhen bish shulam gelstdeg
Enhrii aashaaraa hailuulj goolig biyeeree urhidaj
Erchuudiin zurhiig sharhluulj hetevchiig hoosolson
Urssan tom har nud chin Urhi bas havh baisan
Urhiduulj bas havhduulsan erchuud
Uguirch hoosorch dampuurch duussan
Ehner huhed elgen sadan ed horongo
Ene horvood unetei buhneesee
Hartsand chin urhiduulsan ter mochid
Hagatsah huvi tavilan ter erchuuden onogdson
Honjil dotorh chinii yanaglal
Hoorhii ter erchuudiig havhadsan
Ene orond l aldartai erh medeltei horongotoi
Erchuudin neleed ni ingej suirsen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Ugluuguur chinii derged sereh
Yamarhan bolohiig medeh uu
Unjmul tsetsegsiin hureeleng
Unchin boljmor, ulun uvstei ni
Uvurt mini nuulgeed irchikhsen yum shig
Ugluuguur chinii derged sereh
Yamarhan jargaltai bolokhiig medeh uu
Undriin salhi engert mini erhlehdee
Ulmiin chigt uneree geej
Ungulug saran huruunii ormoor
Hulurch honoson baisan
Ugluuguur chinii derged sereh
Yamarhan bolokhiig medeh uu
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Xavar xavart bi delbeeleh xeeriin tsetseg met boldog
Xachin saihan durlaltai uchirna gedegt itgedeg
Xos zaluusiig xaran bituuhen sanaa alddag,xen ch medehgui ee
Xoeulaa baij uzehsen ene l xairiin odroor gej xusdeg
Ongorson durlalaa dursaj giyureh ch yahav
Onoodor chin yasan saihan odor ve gej
Oorchlogdsoor l baigaa ene l amidraliig,ugui ch yumuu
Oor nudeer xarahiig xicheedeg
Gegelgen bodluud ter yed namaig ezemddeg
Gereesee garch duu duulmaar, buur bujmeer sanagddag
Gunigt bodol,xooson setgeliig maan urgeeh,yag l ulgert gardag shig Genetiin uchiral toxiogoosoi gej zuudeldeg
Xaa ch yavsan tushigtei engiin neg zaluu
Xaa negtee namaig xuleej baigaasai gej boddog
Xanisaj amidrah ene l xorvoogiin,unen yum daa
Xamgiin saihan duug xamtdaa ayalahasan gej morooddog...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * UURT CHINI
Unuudruus ehleed
Uuriig chini bi hairlahaa bolison
Ungurch ulirsan buhniig
Uuriin chini hair shig gundaadag bolson
Buural horvood uchirsanaa uguilj
Butsaad irehgui hairiin tuluu
Buruu buhniig uurtuu tohoj
Bi chamaig dursamaargui bna
Odoo bi chamaig sanagalzahaa bolison
Ori zaluu nas ineemsegleliig chini martsan
Durlaliin shuleg durlasan hartsiig
Duusaj haagdsan temdegleliin devtert
Dusal nulimstai hamt uldeen
Duuguihan shirtej unguruuhuu bolison
Margaashnaas ehleed
Martagdah chamaig
Miniih gej shutehee boliy
Magad odoo l gej huleehee boliy!!!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Hojimdochihjee durlal mini negent
Horiod ooriigoo changalah tevcheer mini hureltseesei dee
Hongor chiniihee hairand sagasandaa teneglej
Holduulaad negent yavuulchihsan bolhoor yaj ch chadahgui nee
Aldchihgui bh gej denduu itgej yavsan bolhoor
Arai hatuuhnaar shalgachihjee chamaigaa uuchil
Nulims mini setgeliig mini hongloh gej ursana
Nuugaad chamdaa ochiyo gesen ch zorig mini dutna
Shanalj suugaag mini chi medehgui l dee
Shantarch dee zurh mini odoo durlahaas
serj chadahgui tiichleh shoniin zuud bgaasai gej
seruun zuudelj yavna hairt mini bi onoodor
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * UEIIN OLON HUWGUUDIIN DUNDAAS
UNENCHEER CHAMD DURLANA GEJ
URUWCH NANDIN OHIN BI
UR ZURHENDEE TANGARLAGSAN YUM
GAL DULUUR TSETSEGLEJ BSAN
GONDOGONON GUISEN OHIN BHDAA
GANTSHAN CHAMD L DURLASAN YUM
AMDRALIIG HEDII MEDEHGUI CH
ASGARAN MELMEREH NULIMS BOLGONDOO
DAAN CH BOGINOHON UCHRALDAA
DURLALIIG CHAMAAS UZSENGUI
GEWCH CHAMD UGSUN MINII HAIR
GERELT ORCHLOND MUNHRUH BOLNO
EREG BGAAD NURSAN DORHNOO
ELS BGAAD SHUURSAN NI DEER
EWSEJ BGAAD SALSAN DORHNOO
ENGUI TANIHGUI YAWSAN NI DEER...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * holiin holoos temuulen baih
hongor chamaigaan bi yana
holboj niilehgui amidral baisan yum bol
hos zurhiig tsohiluulj baisan ii uchir yu ve
gazariin holoos uguilen baih
gal haluun setgeleen bi yana
gariig chine monhod atgahgui yum bol
gegelhen setgeleen holbosonii uchir yu ve
monhiin tengerleg amidarliig zognoj
muruudol buhen mine chamruu temuulsen ch
miniih boloogui hair mine chi
muruudliin byatshan gunj baij dee
aglag holoos chamtaigaan bi uchirch
amrag hairiin setgel uusegsen ch
amidral boloogui hair mine chi
az jargaliin byatshan haraatsai baij dee
uyaral hairaar duuren hartsiig chine
uyangat duundaan bi shingeeie
yaldam zoolon aashiig chine bi
yaruu nairgiin morond monhlii
gegee tatuulsan muruudoliig chine
gerelt amidraldaan bi biiluulii
genehen hongor chamaigan bi
gegelzeh setgeldeen monholj yavii
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Uuchlaarai naiz mini,uuchil
Urmiig chini hugalj baigaad orshoo
Zurhiig mini chi bish oor hun
Zovhon oortoo avchihaad ogohgui bna
Nandin hairiin setgelee tuund l ogchihood
Nartad gantshan tuuniig l bodon yavahad
Namaig gej setgelee zovoogood yahav dee
Nadaas saihan ohin chamtai uchirna aa
Tiim ch gehgui,ugui ch gehgui
Teruuhendee bas chamaig aldmaargui ch yum shig
Teneghen,aminchhan zagnaj baisniig mini
Tesverlej baisand bayarlalaa... ..............................uuchlaarai naiz mini
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ~~~MART~~~
helj baisan ugee mart
harj bsan hartsaa mart
hairlaj bsan hairaa mart
han horvood bugdiig mart
itgej bsan setgelee mart
erhelj bsan uyee mart
ineej bsan tsagaa mart
ene horvood bugdiig mart
uulzaj bsan morchoo mart
uurlaj bsan zangaa mart
uilj bsan nulimsaa mart
uidsan horvood bugdiig mart
on jiliin tsavagt neriig mini havtsuulj mart!
ondoo hunii setgeld ooriigoo dasgaj mart
unsej bsan uruuliig mart
unelj bsan uhaaniig mart
uzej bsan biyiig mart
unsen horvood bugdiig mart
shanalj bsan shonoo mart
sharhluulj bsan zurhee mart
salhilj yavsan gudmaa mart
sanaj honoson zuudee mart
setgeld honogshson duriig mart
sartai shoniin udshiig mart mart
hairt mini bugdiig mart
balchir namaig uuchilj mart!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Xairlaj durlaj yavsan daa bi chamaig
Xarin chi min medsen bolov uu
Xartsnaas min unshsan bolov uu
Xajuugaar chin unguruhud medersen bolov uu
Namriin ter l nalgar odruuded
Nandin xair min nadad irsen sen
Zon sovin min dallasan yum shig
Zurxeeree bi medreed chamaig olson
Enguun xirnee ihemseg torx chin namaig
Egee l tomriin urtes shig soronzdson
Ineemseglel chin buur saixan baisan
Ilbeduulsen yum shig l bi xovsduulsan
Tsonxon tsaanaas nuutsaar xarj
Tsoxilox zurxee araixiin darj
Tsetsgen xeetei ter l xoshgiig
Tsag moch burt shirtdeg bj bilee
Xairiin tenger namaig iveej
Xartsaaraa chi namaig oilgoson
Xoor bayaraar setgel min duurch
Xairtai gej xelmeer sanagdsan
Xairlaad bxad ilchilj chadaagui minii buruu
Xoinoos duudxad chin ochij zurhleegui oxin zaya
Namar namart l dursagdax gegeen xairiin dursamj
Nasan turshdaa nandignax chi minii gunigiin shuteen...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Cham deer bi ochno.
Nijger khurimni chin gerch bolokh gej
Neg l udur chamdaa bi ochno
Amidralaa khairtai hundee ugukh ter agshind chin
Ariun khairaa ugsun bolokhoor chamdaa bi ochnoo.
Amrag busguin chin daashinzaar khairiin nulimsaa archij
Az jargaliin ineemsegleld chin daldkhan gunigaa urguj
Khuvi zayanii shuurgiig suulchiin udaa surj
Khuriman deer chin bi tsetseg barin zogsonoo
Nair jigderch khunuusiin duu changarch
Namriin navchis airgiin aagind sogtokhod
Bituukhen gunigaa chamtai khamt orhiod
Bi tanaikhaas nulimsaa unagaad garna
Ankhii chin shunu jargal dund ungurch
Alag delkhii chamaig tevren buuveilekhed
Zuulun sarnii tuyatai khushignii chin zavsaraar shurgaj
Zuudend chin bi suulchiin udaa zochilnoo
TEr shunujinguu chi namaig zuudelj khonood ugluu serne
Tegeed l yu ch boloogui yum shig 2uul bugdiid martana
BId uchraagui bi chamaig khairlaagui yum shig
Zugeer l bugdiig setgeleesee geene dee.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Boroo dysalsan buudger gydamjiig zonkhoor shirten
Bodoloo nisgej, setgelee umlun bi yhaan syyna
Khair ni, naiz ni hurtel hyyramch khorvoogiin
Khatyy bolood gashyyn unentei argagui evlerne
Dyrlaad, khairlaad ganzkhan hund amidralaa zoriylj chadakh bish Dylimagkhan orchlond bi uuruu ch gesen budrekh l yum chini
Dasaad, itgeed "ganz sain naiz bii" gej am bardam helj chadah bish Daajintaikhan horvoo huniig hedentee uurchildug yum chini
Udii boltol ene ikh uneniig Uzelgui khaagyyr ni yavsan yum bol doo bi
Ushuu akhiad yhaarah zuil mini hichneen be
Uu yakhav, asgaraad bai nad deer, amidral mini
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Sarnii gereld bi chamaig gantsaar huleene
Sar jil bolson ch chi min ul martagdana
Nulimastai nud chamaig nehej gansarna
Nuuriin shuvuudkhosoor nisehed bi ataarhana
Bodliig min ter ungiih vii gehees bi aina
Butelgui hairtai uchirlaadaa geheer bi haramsana
Jargal avchrah ankhnii min hair huruh vii gehees bi emeene
Joloogui tenuuchlekh setgelee tataj avahiig bi hicheene
Zohiogui tsagt uchirsan hairiin min gal buhuhgui
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Chi minii zyrhend delbeelsen ulaan sarnai
Bi chinii setgeld yamhiin todii zai ezleegyi egel boom
Chinii amidral nadaas holdon holdon alsalna
Minii setgel cham ruu oirton oirton ursana
Haa hezee ch ogtloltsohgyi zeregtsee hoyor shuluun
Hairiin tymen onchirootoi hasah nemeh hoyor tuil
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Amrag hongor chamdaa
Aripmetik progress shig durlajee
Enhrii hongor chamdaa
Engiin butarhai shig durlajee
Itgelt chamtaigaa uulzaj Induktsiin gyidel gyilgesen
Gehdee jaahan bytelgyi
Zorig tevcheer gargah byrd
Djouliin dulaan yalgarah yum
Ter yed hoyulaa
Tegsh ontsogt shig saihan baij
Tegtel harin odoo
Tentsetgel bish boljee
Durlalt hongor chamdaa
Duunii hurdaar ochloo
Getel chi mini nadaas
Gerliin hurdaar zugtlaa
Yanag chamtaigaa uulzahaar
Yag tsagtaa ochtol
Yazguur doorh hoyor shig
Yagaad chi mini garch irsengyi ve
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Saihan shulegnuud bsan blaa
Sanaa aldan unshij blaa
Setgel neg l dogdlood blaa
Semhen khartiigaa bodsoor blaa
Goyo shulegnuud bsan blaa
Gomdoj bas unshsaar blaa
Gololgui bugdiigni harj blaa
Goyhon tuuniigee bodsoor blaa
Denduu shulegnuud bsan blaa
Devhtseh ni holgui harj blaa
Deree tevreed uilj blaa
Deediin khairaa bodsoor blaa
Huvirashgui shulegnuud bsan blaa
Huuchniig bodon gansarch blaa
Hediig nemhiig bodon blaa
Huntaij huu uzeed aldlaa
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Namar namriin zuudend dandaa chi irdeg
Namaig bish ter ohiniig hajin ih shirtdeg
Zuulun zuulun boroo gunigaa argadan asgarahad
Zunduu ih huleesen hairaa yahaa bi meddeggui
Ireh namar chi ter ohiniih bolood yavajihna
Itgel setgel naidvariig mini avj odno
Tegeel chi alsiin alsad amidarna
Teglee gevj ahial namar tsag irne
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Minii setgeliin tsetsrlegt
Chinii suulgasan uriig
Nulimsaaraa khichneen undaalsan ch
Khairiin alimiig urguulj chadsangui
Kharj yavaarai gesn od chin
Kharvaad alga bolchikhloo
Khurmast tengeriin buruu yu
Khuuramchkhan chamtai adilkhan l ym
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Zuudendee chi tuuniig kharaad
Zurkhendee chi tuuniig uguileed baigaa bol
Zugeer dee naiz mini ene chini
Zuvkhun chinii l khair ym baina
Khungiin sureg nuuriin toliond buugaad
Khusen khuleesen moch minii medeeld irekhed
Myangan jil ongorovch ul martagdakh ugiig
Magad odoo kheliiyee bi chamd khairtai
Khairtai khemeekh ugend buu itge
Khuursan ch baij bolno Khuulsan ch baij bolno
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Nereer tani Nereer tani bi shuleg bichej bolono oo
Neg negeer ni asgarah usgeer ni duu ch hiij bolono oo
Nereer tani l harin bi
Nasnii durlalaa hij chadahgui ni
Hreer tani bi zahia bichej chadanaa
Nartai zoolon boroonii solongiig ch bi hiij bolono oo
Nandin hairiig chne l harin bi
Naash ir gej helj chadahgui ni.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Bodliin tengis
Bodliin tengisee hungaar chimeed
Boroonii sewsheegee solongoor chimeed
Butelgui durlalaa dursamjaar cimeed
Buleesgej suuna da zurheen bi
Husliin tengeree angiraar chimeed
Hurhreh boroogoo solongoor chimeed
Hojimdson hairaa gunigaar chimeed
Hurenhen zurhee taitgaruulj suuna da.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Ongorson buhniig sohoj namaig ireed heregui
Ooriig chin hairaldag jaahan ohin odoo oldohgui
Chamaig gesen hairaa bi chandiin chand nuuchihsan
Changaar duudlach ter hair irgej ireheesei ongorson
Anduurch chamd duralsan ter l mochoos hoish
Az jargaliin mini shuvuuhai namaig orhiood nischehsen
NUDNII MINI OMNO OOR OHIN TEVERCH BAIHIIG HARAAD
NUGELT ENEHEN ORCHLOND SOHOR TOROOGUI DEE HARAMSAN
Deree tevren uilahdaa aimshigt gantsaardliig medersen
DENDUU HAIRTAI BOLOHLEER CHAMD GOMDOJ CHADAHGUI NI
Guniglah zurhee argadan baij chamaig zurhnem
Chamguigeer baih moch hedii gunigtai ch bi tesser l baih bolon
Changaar duudah husel torloo ch bi tesserl baih bolon!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Anh bi chamd durlachihaad ih l tevdej bilee
Arga ch uguidee, jaahan bsan biz
Durlal min ursgal goliin us met
Haaya shirvvsej, haaya dulguuhun boldogson.
Medehgui ee,
Chi namaig yaagaad hayad odsoniig
Magad chamaig haramladag zan min zovlon dagyylaa l biz.
Gehdee chiniihee dagina met tsarai
Dandaa saihan turh
Uhaalag heden ugsiig chin odoo her n hairlasaar l ohin min!
Brnii chin ard baahan huleej zogsdogson
Huleesnii etsest chi min gehdee garch irdeg chin l nadad hamgiin saihan bsan
Eejid chin haragdahgui gesendee ih l dalduur yavdag bj bilee Ineedtei ch yum daa, anhnii hairaa bodson chin.
Etsest n helehed ohin min
Semhen hairlachihaad, sereehgui orhiod yavsand chin bi gomdohgui ee Sevsheeh servvn salhind huleelegdeg bsand chin tunihgui
Neg l yumand chin bi gomdoj yavdagaa odoo ch helehee bolihyy daa Namaig gesen setgeltei l bsan bol medej bgaa hairt min chi, sain bodooroi, bayartai
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Uuriig chin harlaa, uuruu nadad taalagdaj bh shig bna
Uuduus min guigeed ireech, uruu enuuhend bie shvv baby
Chamaig harahad chamin busgui gedeg n ilt
Chamtai jargachihaad margaash n harin bult
Naashaa naashaa iree
Naanaa bitgii zogsoo ch, 1han naddaa iree
Shirheg zoos ch zuhuilgahgui bj bgaad margaash bolohoor baka baby Shinehen devssen daavyyn deer shimen unseh l buka baby
Neg l shunuur naddaa ireerei Nimgen daashinzaa semhen tailaarai Naashaa naashaa iree
Naanaa bitgii zogsoo ch, 1han naddaa iree
Tengert harvah od shig margaash n harin zailaarai teneg hun shvv bi, uurt chin durlachihaj magad
Tevcheergui zangaaraa odoo harin chamdaa guigeed ochmoor ch
Utsiig chin avahaa martaask, balraask, hataask...
Naashaa naashaa iree
Naanaa bitgii zogsoo ch, 1han naddaa iree.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Goliin ereg deer servv tatahad
Holiin tengert odod anivchihad
Orchlon delhiid jargal ailchilhad
Bi l gantsaar, chi l dutagdsaar...
Hetsuuhen amidraliin anhnii min durlal gej bi chamd
Hend ch heleegui hairiin ugsiig helj bsan ch
Ursgalgui usiig nyyr gedegtai negen adilaar
Urlaggui namaig hyyr gej burhan chamd shivnesen vv.
Gehdee bi chamd gomdoogui ee
Genen nasaar min togloson burhand ch gomdoogui
Azgui tursun uurtuu l gomdoj bna ohin min
Zahgui ertuntsund chamaar l dutaj bna busgui min...
Zuun zuun sarnaig chinii umnu barisan ch
Zuun zuunaar bichigdsen hairiin shulgiig ursgaad ch
Chi negent hol nisseer alga boljee hairt min
Chihend min ch helehgui yavsan n bolj dee, Bi chamd hairtai
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Anhnii hair
Denduu ih hairalsandaa ch ter uu?
Demii neg shohoorhosondoo ch ter uu?
Derged chine ireed duungaad bi huraadag baisan
Demii l bas sandardag baisan
Yarij helsen buhend chine bi uyarsan
Yanzagan alag nudend chine bi uyarsan
Yamar ih hairtaigaa harinn
Yaj oilguulhaa Medehgui baisan
Geriin chine uudend ireed dogdlon zogsohdoo
Garaaraa haalgiig chine ayaarhan togshdog baisan
Garch hench harin irdeggui baisan
Genehen sanaa aldaad butsdag baisan
Heseghen ch gesen tsug baisand chien bayarllaa
Hezee ch bitgii martaarai namaigaa
Henzehan ch gesen setegliig mine oilgosond bayralaa
Horomhon zuurt ch gesen buu martaarai namaigaa
Odoo hoyulaa salaya da gehed chine
Od deerees mine nuraad ireh shig bolson.
Oron dotroo bi gunigiin nulimas unagasan.
Tegehed Orchilon horwoo hurtel utaggui met bolson
Nasan bagad mine hairtai biasn yum geed
Namaig bitgii martaarai.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * geriin chin yydend bie min horogdood
gerelt tsaraind chin setgel min horogdood
genehen itgeld chin hair min horogdood
gemshin gemshin chamdaa bi horogdood bna
nartai zoolon boroond bie mine horogdood
namuun dolgoon aashind chine setgel mine horogdood
durlger alg nudend ni biye mine horogdood
denduu ih hairtaidaa chamdaan horogdood bainaa
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * engeriin gurwan towchoo bohluuleh gesen
minii huslen
eejiin hoorhon ohinoor hairluulah gesen
minii huslen
ohin hongor setgeld chin i honogshih gesen
minii huslen
olon namriin boroond hamtdaa alhalah gesen
minii huslen
alaa harhan gezegiig chine ilbeh gesen
minii huslen
ynzagan alag nudend chine honogshih gesen
minii huslen
Setegliin nerelhuu zangaa omono chine bohiroh gesen
minii huslen
Yarguin bulbaraihan delbee shig uruuliig chine amtal gesen
minii huslen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Udahgui bi 20 hurne
Uchrah hani chamaigaa oloogui l yavna
Setgel zurhendee chamd ali hediine hairtai
Getel chi min odoo boltol
Gerelt orchlond nadtai uulzsan ch ugui
Uulzsan ch tanihugi ungursun uu?
Uchirsan ch meddeggui yumuu?
Horvoogiin saihniig amtlan jargah
Hongorhon chi min haana yavna ve?
Unchin zurh min gantsaaraa
Uvliin tsetserleg shig gunigtai heveeree
Tenuun saihan urgun magnaitai
Tas har murtluu zuulun halimagtai
Tiim l negen bgaa bolov uu,chi min...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Hairalsandaa chamaig bi hairalsan
Haranhui shoniin noirondoo zuudel sereed hairalsan
Hamgaas iluu geed yertontsod monhortol chine hairalsan
Haluun zurhee dogdluulan baij hairalsan
Duralsan daa chamd bi duralsan
Duulim enehen horwoog uyartal ni bi hairalsan
Duulah duundaa monhlon baij hairalsan
Duusashgui ih zowlongiin uudiig neegeed duralsan
Uguilsendee chamaig bi uguilsen
Uur shoniin noirondoo zuudelj sereed uguilsen
Uurd chamaig martahgui gej helehdee ch uguilsen
Uileen edleh gesen yum shig udesh buriin noirondoo uguilsen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Haaya bi uilah durtai
Harin hunees daldhan uilah durtai
Nulimsiig mini hen negen archaasai gej
Nuutshan ch bolov hairlaasai gej
Gants siahan ugeer huuraasai gej
Gants shono namaig tevreesei gej husehgui ee
Oort mini onogdson amidraliig
Ooriinhooroo l bi tuulj yavna
Ovdoh shanlah horsoh odruud
Ochnoon olon baidagch Ineeh baysah odruuud ch tuunees bas dutuugui bilee
Nar shig
Sar shig amidraliig
Nasaaraa gantsaaraa tuulsanch yahav
NAirag shuleg shig shonuudiig
Yadgiim be gantsaaraa l udne biz
Huuramch durtei erchuudiig
Huruu daram tsoohon naizuudiig
Hundaga tulgah olon odruudees
Huvi zaya mini ayandaa zalhaj baina
Haaya bi uilah durtai
Harin hunees nuuj shanlah durtai...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Minii eyeldeg yaria, tsovoo ineed
Tuuniig, bas oor heniig ch huurch chadna
Zovhon chamd hairtai gej nudiig ni tsorgin helehed
Tuunii, bas tednii zurh yag l adilhan dogdolno
Shanalsan ehneriinh ni gunigtai torhiig bodloosoo zailuulah gej
Bi demii l tsanginatal ineene
Huvirsan setgeliig ni hoorhii ezegteid erguulen ogoh gej
Bi demii l tuuniigee gomdoono
Busdiin zovlongoor jargal hiihgui gesendee
Bituuhendee bi hen negniig olnii dundaas haina
Butsen buteegui durlaliin tuuheer namtraa bayajuulj
Busgui genehen zayagaa eedreenii uchgaas holbono
Salhitai shoniin huitend gantsaar daarahgui gesendee
Saihan zaluusiin setgeleer nomrog nehej toglono
GENET...hoshig haagdan, alga nijignetel tashaad
Uzegchdiin suudlaas muruudliin zaluu mini namaig hotlood hariasai.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * nudiig chini harahiin tuld nudee bi uguy
gariig chini barihiin tuld garaa bi uguy
hamt yavahiin tuld huluu bi uguy
hairiin chini tuluu zurhee bi uguy
harin chi nadad yugaa uguh ve?
hamgaas uzesgelent biye uguh uu
haraad hamashgui tsaraigaa uguh uu
hairlaad hanashgui setgelee uguh uu
ali ni ch bsan bi tosood avna
aguu ih hairaaraa ulgiidnu
uhen uhtlee buutsiilnu
uund l chi mini itgeech!!!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
salii salii gevch
saihan chi mini nudend uzegdene
setgel zurh chini neg l hundii ch
sejigtei harj bi chadahgui ni
uur huniig hairlah bolov uu chi
uhtlee unench yavna gesen chini yalaa
ondoo huniig shirteh bolov uu chi
ozoj unseed teverch bsan chini yalaa
huurhun chamaigaa yasniig bi medehgui
hundiirun holdoj bgaag chini l mederch bna
hairtai shuu dee bi chamdaa
hagatsaj chi mini buu holdooch
enhriilel buhnee chamdaa zoriulj
enehen nasaa ch chamtaigaa l unguruunu
harin chi mini namaigaa dahin tevreech
hairtai gej chihend mini shivneech!!!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * enhrii hairt setgeliin amrag chamtaigaa
namriin boroond hutlultsunhun zugaalahsan
hatsar nuuriig ilbeh haluuhan amisgald chini uyarch
jargaltai hosiin toog orchlond negeer nemehsen
amsaad ch hanamgui jargaliin amtiig
rashaan yutai zuirlehsen
gal duluur orgilson ariuhan hair durlaliig
altan usgeer tsohij augaa tengert munhluhsun.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Itgel�E.
Tsaashid yum buhend itgel aldarna
Tsagaan dengiin gereld erveehii shunahaa bolino
Tsagtaa undag navch gazart itgehee bolino
Tsailgan hailgan setgel mini hund itgehee bolino
Deeliin hormoi salhind dervehee bolino
Demii yumand bi hol aldahaa bolino
Degen dogon nulimstai orchlongoos uritaj
Denduu zaluu nasandaa bi hashir suuna
Uuden tushaa salhind tsohiulj
Unencheer chamaig huleeh mini etses bolno
Tsohorliin dundaas ineed aldan ugtaj
Tsoohon heden ugend chini huurtdag mini ongorno
Unahad chini tosdog gazar ugui bolno
Uruudhad chini tushdeg gar ugui bolno
Itgeleer mini chi togloson baij gemeeen
Iim zalhaaliig burhanaas bish nadaas chi huleene
Tenger gazriin zavsar nadgui chi zovno
Teruund chini bi harin erhii shigee itgenee�E
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * amar amarlinguig ereh met
ayalguut setgemjiin hugjim egshiglene
asar bayariin uudiig zugnuh met
amrag chi mini naddaa ulam dasna.
husel techyadaliig darah met
hungun bodroliin ayaz egshiglene
huur bayariin uudiig zugnuh met
hongor mini chi naddaa ulam dasna.
muruudul zugnuliig mini tetgeh met
munhud duursah ayaz egshiglene
margaashiin zol bayariig zugnuh met
minii hair naddaa ulam dasna.
unseh uruuld ni muruudul hair mini shingejee
unen genen setgeld ni uurd bi dasjee
harah nudend ni hair husel mini avtjee
hongor zuulun aalind ni hamgaas bi dasjee.
amrag mini chi unud orshihgui ch
alaggui hairand mini uurd amidrana
aya biden hoyor munhud toos hudulguhgui ch
amidraliin muchlugtuu uhtel hairlana biye biyenee...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Delbeelj guitseegui xairaa
Dandaa uguilen duulax yum
Denduuxen chamaigaa xusexdee
Deree nevshirtel uilax yum
Minii toli setgeliin gegee min
Zon sovind min gyalbax yum
Meltelzen ursax nulimsaa
Meriin xorij xarin diilsengui
Odod gyalbax tenger burxandaa
Ariun setgelee tushaaxsan
Ongon bish ch emexen setgel min
Oilgooch namaig gej shanalax yum...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Chamaig bodson ter udruus umnu naizuud gej l boddog baisan
Chimeegui xoldood yavj bi chadaagui
Chamtai tsug bxad salmaargui 1 l xetsuu
Chamd xorogdoj baisnaa mederlee
Neg l shunu chamaig bodon noir min xuljaad
Nadaas chamaig setgel min nexeed baix yum
Xardag bolsnoo bi xamt yavxdaa medersen
Xairtai gedgee bi xoldoxiin toolond medseen
Ogtorguid tugsen oddiig chamtai shirten suuxad
Orchlond chamdaa xairtai gedgee xelj chadaaguidee xaramsana
Uulzax udruu bi tesen yadan xuleej suuna
Uxaangui duralsan setgel min chamaig l xusen temuulne...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Bi chamaig uuriin bolgoson ch
Busdiig chi xairlaad bx shig sanagdaad bx yum
Busdad chinii zurxiig aldchixvii gej
Bie setgel min xaaya shanalaad bx yum
Gevch chamaig uuriinx bolgoson bolxoor
Xardax setgeelee umartan chamaigaa tevren unsex yum
Chamaigaa zuudendee bi
Gariig chin atgan aldaj
Gantsaar xorvood xotsorch uldlee gej
Uilchixsan serex yum
Nudnees min ursax ter nulimas
Xyazgaargui unench xairtaig min
Chamdaa gerchlex gesen
Minii ug yum uu xairt min
Anx chamaig xarsan shigee
Axiad negiig xarj bas duralmaargui baina
Xaramlan xairlax tuuniigee
Xen negend dasgaj uurd aldmaargui baina...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
hair hair l geh yum ter chini yu yum be
haluun zurhiig mini dogdluulsan ter l negen busgui yumuu
durlal durlal geh yum ter chini yu yum be
dunduur setgeliig mini gereltuuldeg ter negen busgui yumuu
uunii uchriig ololgui 20 jil amidarlaa
uhehees naana oloh bolovuu gej 2 jil bodloo
heleed uguh hun bna uu hair gej yu bdgiig
heleed uguh hun bna uu durlal gej yu bdgiig
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Biden 2 ursaad ursaad
Biy bidee hurehgui gol moron shuudee
Zuirlehiin argaggui ter alsad
Zuud mini l chamaig guitsej ochno
Zuv zugeer suusan bi genet chinii tuhai bodno
Dan tsamtstai tevruulsnee
Daamai tuurnd sanana
Gezeg zadarch duu sulidaad
Gemt biden 2 burhnii hutag olno...
Yanjuuriin utaa ahiad l suunaglaj
Yaldamhan surchigtei mini niilelden odohod
Zovlon avchirahgui durlal amtgui ee
Zorgooroo bi chini hagatsald dasna
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * gunigiig bi oortooo hadaglah gej chamaas salaaagui
gunisan setgeleee bi argadah gej uugaagui
gutarsan hairaaa sergeeeh gej bi chamaas
guigaagui guilagchin boslon ch setgelee bi dagaj yavah guniig horvoo
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Buhnee martsan setgel zurhendee
Bagtarch yadtalaa haruusahiin uchir
Bahi baidag, baliar ereen
Bachit hohi amidraldaa horsohiin uchir
Hoyulaa bii atal uurd yum shig
Hagsran gantsaardahiin uchir
Hairaar bus hundiihun harsan
Huurhun nudend heseghen ch es torsonii uchir
Neg l huiten nasandaa gomdmoor
Nair muutai aashind dagjihiiin uchir
Naran gerelgui buguud ilchgui
Nuguuh saran setgel tatan hair bulaah uchir
Amidral utgagui muhus agaad
Amidarch yavahad gujiriin uchir
Hotliig avragch, buhniig eneregch
Hed hed ch baidag burhan es avarsanii uchir
Hezee hezeegui muhuh
Huvirshgui bat setgel zurhendee
Unenee helehed hairiin huvch ul tasran
Uurd chamaigaa dursan sanahiin uchir
Ugee tugsguj uldsen amidralaa uuj
SUULCHIIN HUNDAGAA HUNTURYE !!! ,,,
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Busgui hun - jir bish tengis yum daa
Busgui hun tengistei shalihgui ch gesen adil
Buheldee tengis bas busgui huntei ijil
Jaalhan biye, turanhai tseejnii ni tsaahna
Javartai davalgaa dolgis shuugin baigaa.
Ene dolgis hulgui ih uiliin mandald
Ergelden huilran serel, zungiin huree tatna
Tsagirgalah mushgia, gaiham geseg tani
Tsahlai met ungun deeree duudna.
Arisnii ni tsaahna, emzeghen sudsan dotor ni
Ariuhan davalgaa hurhren butslan bainam
Buzgai huchtei salhi degdeen, uuruu shuurch
Bulingar burtgiig ni davalgaagaaraa huunum.
Hashir suusan uhaanii yoroold bulaastai
Hagarch uirsen zuils toimgui olon
Tegehed ch itgeliin alt mungun zagas
Tesver aldan degeend orsoor l bainam.
Emegtei hun tengis adil salhilan duudahuid
Erchuul bas hulug ongots adil darvuul hiisgene.
Hulgui hairiinh ni gund ul nevchin
Hulug ongots zuvhun tolion deer ni naadna.
Tengis adil chimeeguid durgui yum daa busgui hun
Tengert murgun salhi shuurga huseh yum daa.
Jir bish tengis yum daa, busgui hun
Jivuulj ch medeh l tengis yum daa busgui hun ta...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ariuhan bas uzesgelent busgui mini ee
anhlan chamaig harahuid
asral tengeriin zohirol burdsen
augaa dotno duriig tani urlan dursleh gej
goo saihanii burhad
ger gadaag ul yalgan
orj garahiig ul anzaaran
olon olon udur shunuur
uhaan bodol, uzuurt setgelee zorj
uran nairgiin avyasaa badraaj
urlan buteehiin ongodoo duudaj
uyaran suuh ayalguugaa bodon bodon
nairgiin suuder baraadan
noir hoolgui zutgee biz dee
nad metiig ni harin yadah yum ugui
nudee aniad evsheeh zuurtaa
nuur turhiig durselsen bolj
nuruugaa maajih zuurt l chimhej orhio biz...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * odnoos buuj, narnaas tasraagui bid
orchlond turj, amidrald l hul tavisan
ondoo heniig ch bodolguigeer
oyundaa huvguun ta nariig huleesen
eldviin zuiliig ta nar husevch
erh jargaliig bid taaldag
zuiliin huslee ta nar helevch
zorgooroo baihiig bid deedeldeg
amidralaa zohiohiin tsagt tomoojivch
avsand orson bish, dursguitej l taaraa
aav bolson ch huvguun chamaigaa
aaliguiten, araasaa guilgehee mednee...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * myanga myangan ineemsegleliin tsaana
minii zurh uilan baigaa
martagdashgui ter hartsnii tsaana
minii zurh shanalan baigaa
odod gyalalzah tengeriin haranhuid
olon olon amidral urgeljlen baigaa
ogtoos gerelgui minii dotood setgeld
ohin chinii harts denluu bolon baigaa
hunii olon zaluusiin dund
huurhii bi chini alhalj yavaa
hyazgaarrgui tsag hugatsaanii ursgald
huvguun bi uregden yavaa...
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
D O W N L O A D S
Xoshin sonjoo & zurguudiig tataj avch bolno.
dooshoo yavuulj vzeerei...
Cards - Ta 1 hozor sanaj avaarai. Teriig chin taax bolno.
Color test - Tanii ongo xer meddegiig tani shalganaa.
Human vs Dog - Xvn & noxoi
Last man standing - Bvv med.
Top 10 women - xa xa
Usual - Bodlogo
Love - Valentin
Virus - Naizuuddaa virus ilgeegeerei. :)
What am i - ???
Woman mean - Test
Xoshin zvilvvdiig dooroos tataj bolno.
Bean - Mister Bean-eer toglooroi.
Beer - Xervee ta pivond durtai bol vvniig tataj avaad hereggvi l bolvuu... :)
Bubble stinky - Aimaar...
Christmas Lights - Christmas-iin gerliig tataj avaarai.
Farter - Zov xoolloxgvi bol...!!
GHog Day - Zuramnuudiig avraarai!
Happy New Year - Ta vvniig tataj avaad naizuuddaa shine jiliin mendchilgee devshvvlj bolno.
Love - Xairaa gej...
Mice - Xulganuudiig alaxgvi bol ta daraa ni xaramsaj magadgvi shvv...!
Snow dome - xa xa
Stress - Xelex vg alga.
Striptease
Upsidedown - 180 gradus.
Viagra - Sonirxoltoi.
Whip the worker
Rabbit - Have a nice day.
Email:email [email protected]
F L A S H G A M E
NIIT 13 TORLIIN TOGLOOM...
Snake
Tetris
Blox
Hexxagon
Invaders
Antaris
Landerx
Outpost
Pac-man
Pipe-down
Simon
Asteroids
Tic tac toe
ENE XUUDSIIG TOMRUULJ YZEX
G R A F F I T I
Graffiti-iin urlagiig medrie gevel End darj vzeerei...
Xervee ta ooroo Graffiti-aar yadaj neree bichixiig xvsvel End darj 220 torliin Graffiti font- oos tataj avaarai...
XELELTSYYLEG
Ene site-nii talaarx sanal bodloo door baigaa Xeleltsvvleg gesen deer darj vldeene vv...
Bayarlalaa.
Boldoo
News.com
Yahoo
Frame Agency
RedFrameKit
Xeleltsvvleg
Search Msn
Askjeeves
Overture
Dmoz.org
E X T R A 1
Extra1: Your Name Company has developed 4 unique client packages which deliver multimedia solutions to organisations seeking to address their staff training needs. Each client package is preceded by a "Needs Assessment Program" as developed by Horward University Staffing Management Group in association with Your Name Company and affiliate Lion Beckman Pty. Ltd. UK.
The Needs Assessment Program is structured to effectively document client staffing positions as they currently exist and deliver recommendations for future consideration in design and implementation of staff education and training programs. Internationally acclaimed for its efficient and effective outcomes, the Needs Assessment Program will ensure concise goals can be established and achieved for clients of Your Name Company. Federal Funding can be obtained under the guidance of the various State bodies that administers "The Employment Training Act 1998"
E X T R A 2
Extra2: Your Name Company has developed 4 unique client packages which deliver multimedia solutions to organisations seeking to address their staff training needs. Each client package is preceded by a "Needs Assessment Program" as developed by Horward University Staffing Management Group in association with Your Name Company and affiliate Lion Beckman Pty. Ltd. UK.
The Needs Assessment Program is structured to effectively document client staffing positions as they currently exist and deliver recommendations for future consideration in design and implementation of staff education and training programs. Internationally acclaimed for its efficient and effective outcomes, the Needs Assessment Program will ensure concise goals can be established and achieved for clients of Your Name Company. Federal Funding can be obtained under the guidance of the various State bodies that administers "The Employment Training Act 1998"